Sotahistorialliseen aikakauskirjaan tarkoitettujen artikkelien julkaisemisesta päättää aikakauskirjan toimituskunta. Artikkelit lähetetään postitse osoitteella: toimitussihteeri Riitta Blomgren, Sotamuseo, Maurinkatu 1, 00170 HELSINKI, tai sähköpostina toimituskunta(at)sshs.fi . Yhteydenotot puhelimitse virka-aikana 0299 530 251.

Kuluvan kalenterivuoden kirjaan tarkoitettujen artikkelien tulee olla toimituskunnalla ennen ko. vuoden helmikuun loppua. Toimituskunta ei voi ottaa käsiteltäväkseen tutkimussuunnitelmia tai keskeneräisiä töitä julkaisupäätöstä tehdessään.

Artikkeleista ei makseta julkaisupalkkiota, mutta Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallitus voi palkita artikkelin stipendillä. Kirjoittaja saa myös vapaakappaleita (3) sitä nidettä, jossa artikkeli on julkaistu.

Tallenna tavuttamatonta tekstiä ns. vasenta suoraa (kuten tämä ohje). Käytä mieluusti 2-3 cm:n marginaalia ja vähintään 1½ riviväliä. Mikäli käytät jotakin "eksoottisempaa" tallennusohjelmaa kuin Microsoft Word tai tämän vanhempaa versiota kuin 5.2, ilmoita siitä samoin kuin käyttöjärjestelmästä tekstiä luovuttaessasi. Suotava pituus on 10-30 normaaliliuskaa (20 000-60 000 merkkiä välilyönteineen). Varsinkin pitkähkö artikkeli olisi suotavaa jaksottaa väliotsikoin. Vain kappaleiden loppuun lyödään rivinvaihtomerkki. Älä käytä kappalesisennystä, vaan jätä tyhjä rivi ennen uutta kappaletta.

Tyyliohjeita:

- Lainauksia ei kursivoida vaan käytetään "lainausmerkkejä".
- Vain kirjojen, julkaisujen, laivojen nimet kursivoidaan, eikä niissä käytetä lainausmerkkejä. Lainausmerkkien turhaa käyttöä on muutenkin vältettävä.
- Vuosiluvut kirjoitetaan yhtenäisesti, esimerkiksi 1900-1908.
- Aseiden kaliiperit ilmoitetaan milleinä.
- Lyhenteiden käyttöä olisi hyvä välttää, ei siis mm. m, cm vaan muun muassa, metri, senttimetri.
- Venäjän- ym. kielisten tekstien suomalaisessa kirjoitusasussa on käytössä hattu-s: s, esim. Šostakovitš (ei Sostakovits tai Shostakovitsh), hattu-z: z, esim. Brežnev (ei Breznev tai Brezhnev).

Kokoa lähdeviitteet artikkelin loppuun, missä ne aikakauskirjassa julkaistaan. Normaali kirjalähde on muotoa "Tekijä (Sukunimi, Etunimi), Teoksen nimi, Painopaikka ja -aika, sivut". Aikakausjulkaisuista mainitaan nimi, numero ja vuosikerta. Jos viitteet sisältävät kaikki tarvittavat tiedot, ei lähdeluetteloa tarvita erikseen.

Laadi artikkelistasi noin 2-3 liuskan (4 000-6 000 lyöntiä) mittainen, ulkomaiselle lukijalle tarkoitettu tiivistelmä, referaatti, jonka toimitus käännättää ja julkaisee englanniksi.

Artikkelin kuvituksen ja kuvalähteet kuvateksteineen hankkii pääsääntöisesti tekijä, samoin kuvien julkaisuluvat. Mikäli jokin kuva halutaan sijoittaa artikkelissa tiettyyn paikkaan, sitä koskevat merkinnät on tehtävä selkeästi kuviin ja käsikirjoitukseen. Mikäli toimitat kuvat sähköisessä muodossa, huolehdi siitä, että kuvat ovat painoresoluutioisia.

Tee lopuksi itsestäsi 2-4 rivin mittainen esittely, jossa on mainittu syntymävuosi, oppiarvo, mahdollinen tutkimusala ja keskeisiä julkaisuja.

Lähetä aineisto toimitukseen mieluiten viruksentorjuntaohjelmalla varmistetetulla cd-romilla ja paperikopiona. Mikäli kiireellisissä tapauksissa erikseen sovittaessa lähetät artikkelisi sähköpostissa, tallenna se ensin liitteeksi rtf-muotoon, jolloin se tulee perille sähköpostin muunto-ohjelmien sitä muuttamatta. Suurten kuvatiedostojen lähettämistä sähköpostitse kannattaa välttää.

Täytä lomake avautuvassa ikkunassa, tulosta ja lähetä se toimitussihteerille viimeistään artikkelia jättäessäsi. Voit myös tulostaa lomakkeen paperille, täyttää sen ja lähettää toimitusihteerille.