89036.jpg

 Salainen ase ilmapuolustuksessa - tutkat toisessa maailmansodassa


Ahti Lappi ja Perttu Peitsara

Tutka oli toisen maailmansodan merkittävimpiä teknillisiä keksintöjä. Neuvostoliitolla oli käytössään ilmavalvontatutkia jo talvisodan aikana Karjalan kannaksella. Britit hankkivat ilmavalvontatutkien avulla torjuntavoiton Luftwaffesta taistelussa Britanniasta 1940. Tutkien avulla torjuttiin pommikoneita, kamikaze-lentäjiä ja V1-aseita. Tutkat näyttelivät tärkeää osaa sekä ilmahyökkäyksissä että ilmapuolustuksessa. Samalla sai alkunsa elektroninen sodankäynti.
Suomen ilmapuolustus oli jatkosodan alussa vaikeuksissa yöpommitusten torjunnassa. Ongelmaan löytyi ratkaisu, kun Saksasta hankittiin vuonna 1943 ilmapuolustukselle uusi "salainen ase" - radioluotain eli tutka. Ilmavalvontatutkien (Raija) avulla saatiin ennakkovaroitus lähestyvistä viholliskoneista, tulenjohtotutkien (Irja) avulla ilmatorjuntatykistö voi tulittaa pommikoneita tehokkaasti myös pimeällä. Tutkien ansiosta Neuvostoliiton suurpommitukset helmikuussa 1944 Helsinkiä ja Kotkaa vastaan kyettiin torjumaan vähin tappioin. Kirjassa esitellään myös yöhävittäjätoimintaan liittyvät tutkat (Riitta, Liisa) ja merivalvontatutka (Maija).
Tutkahistorian kirjoittajat, everstit (evp) Ahti Lappi ja Perttu Peitsara, ovat Suomen ilmapuolustuksessa pitkään palvelleita alansa asiantuntijoita.

Etulinjassa itään ja länteen

Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle

Pentti Airio - Sakari Viinikainen

Kymijoki on halki vuosisatojen ollut idän ja lännen raja. Sen rannoilla ovat kohdanneet kulttuurit, uskonnot ja taloudelliset edut. Siksi se joutui yhä uudelleen myös taistelutantereeksi.

Kouvolan seudusta muodostui sotilaallisesti merkittävä alue jo 1400-luvulla, sillä sen halki kulki toinen Suomen pääteistä, Ylinen Viipurintie. Haminaan johtavan tien risteys nykyisen Kymen Lukon kohdalla ja myöhemmin rautateiden risteys lisäsivät alueen painoarvoa sotilaskartoilla.

Kautta vuosisatojen Kymijoki on ollut puolustuksen lukko. Aina, kun venäläiset sotajoukot pääsivät sen yli, Suomi miehitettiin. Näin kävi isonvihan, pikkuvihan ja Suomen sodan aikana. Vastaavasti kun ruotsalaiset ylittivät Kymijoen, Pietari oli vakavasti uhattuna. Siksi joen rantoja ja lähialueita on vuosisatojen vieriessä linnoitettu sekä itään että länteen.

Myös kesällä 1944 puna-armeijan suurhyökkäyksen ensi vaiheen tavoitteena oli Kymijoki, josta olisivat auenneet tiet koko Etelä-Suomeen. Ankarissa taisteluissa saatu torjuntavoitto pysäytti vihollisen kuitenkin jo Viipurin tasalle.

Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle - Veli-Pekka Suhonen

Ennen Suomen sotaa kulki Ruotsin ja Venäjän raja Kymijoessa. Valtiot rakensivat kilvan linnoituksia, linnakkeita, tilapäisiä varustuksia, sotilasleirejä ja kanavia molemmin puolin.

Teos johdattaa tutkimusretkille maamme linnoitusten kiehtoviin vaiheisiin 1700-luvun alkupuolelta 1800-luvun puoliväliin.

Kirjan tekijä Veli-Pekka Suhonen työskentelee tutkijana Museovirastossa.

 

Kirja Suomen Ilmatorjuntaohjusten historiasta

Eversti evp. Ahti Lappi

Suomen Sotahistoriallisen Seuran jäsen, eversti evp Ahti Lappi julkaisi joulukuussa 2009 kirjan ilmatorjunta-ohjusten hankinnoista ja käytöstä Suomen puolustusvoimissa 1960-luvun alusta lukien 2000-luvulle.

Teoksessa tarkastellaan arkistolähteisiin pohjautuen muun muassa ilmatorjuntaohjusten hankintaan liittyneitä mutkikkaita poliittisia kysymyksiä, jotka ovat vaikeuttaneet hankintoja, jopa estäneet ne. Ohjushankintojen tavoitteet saavutettiin vasta 1990-luvulla. Ohjusten käytöllä on lisätty ilmapuolustuksemme tehokkuutta ja uskottavuutta. Kirjassa tarkastellaan myös ilmauhkan ja ilmapuolustuksen tulevaisuuden näkymiä. Kirjassa on 416 sivua ja runsas kuvitus. ISBN 978-951-95594-5-2.


Teos Jalkaväkirykmentti 50:n sotatiestä


Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 50:stä on ilmestynyt kirja. Teos sisältää 832 sivua, 827 valokuvaa, tietoruutuja sekä 74 taistelu- ja topografikarttaa. Kirjan koko on 25 cm x 26 cm, paino 2,5 kg.

Suomalaisista sukellusveneistä ilmestynyt kirja - Markku Melkko

Kesäkuussa ilmestyi kirja Suomen sukellusveneistä. Kysymyksessä on yleisteos suomalaisista sukellusveneistä ja niiden lyhyestä, mutta merkittävästä palveluksesta meripuolustuksemme kärkenä 1930-luvulta jatkosodan loppuun. Sukellusvenelaivueeseen kuuluivat isot veneet Vetehinen, Vesihiisi ja Iku-Turso, rannikkosukellusvene Vesikko sekä pieni koevene Saukko. Toisen maailmansodan aikana veneet toimivat vihollisen pinta-aluksia ja sukellusveneitä vastaan sekä turvasivat maamme elintärkeitä kauppamerenkulun yhteyksiä Ruotsiin ja Saksaan.

Teoksen on kirjoittanut seuramme jäsen FM Markku Melkko ja kustantajana on toiminut Minerva Kustannus Oy.