Vuoden 2011 pro gradu -kilpailu (koskee vuonna 2010 valmistuneita graduja)

1. palkinto ja 2.500 euron stipendi

Noora Wilms-Narvola: “Ryssän heilat ja pikku-iivanat”, Sanomalehti- ja muistitietotutkimus suhtautumisesta neuvostoliittolaisten sotavankien kanssa seurustelleisiin naisiin ja heidän lapsiinsa

Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

Tutkielma kuuluu tekijän mukaan “ns. uuden sotahistorian piiriin, jolle on tyypillistä tutkia sotaa uudenlaisesta näkökulmasta käsin, inhimillisenä kokemuksena”. Tutkielmassa tarkastellaan kauan vaiettua ja vieläkin suhteellisen arkaluontoista asiaa eli venäläisten sotavankien seurustelua suomalaisten naisten kanssa. Suhteista syntyi myös lapsia ja tutkielma perustuu neljän tällaisesta suhteesta syntyneen lapsen haastatteluun.

2. palkinto ja 2.000 euron stipendi

Mikko Mäkinen: “Meidän taistomme käydään rauhan puolesta” Irakin kriisi ja sodanuhka Ranskan parlamentin debateissa vuosina 2002-03

Jyväskylän yliopisto

Tutkielmassa käsitellään Ranskan parlamentissa syksyllä 2002 ja 2003 käytyä keskustelua siitä, miten Ranskan tulisi suhtautua Irakin kriisiin ja sodanuhkaan. Ranskan silloinen poliittinen johto oli haluton osallistumaan sotaan ja se vastusti Yhdysvaltain ja Iso-Britannian hyökkäysaikeita.

3. palkinto kahdelle, kummallekin 750 euron stipendi

Thomas Jokinen: Kenen Kosovo? Albaaniseparatismin vaiheet ja vaikutus Kosovon itsenäistymiskehitykseen vuosina 1945-2008

Turun yliopisto

Tekijä tarkastelee tutkielmassaan  Kosovon vaikeata tietä itsenäisyyteen. Erityisesti

hän pyrkii selvittämään Kosovon albaanien oman toiminnan itsenäisyyden

saavuttamisessa suhteuttaen sen siihen, mikä merkitys oli kansainvälisen yhteisön päätöksillä Kosovon itsenäistymisprosessissa. Kosovohan oli ensin autonominen osa Jugoslaviaa ja sen jälkeen Serbiaa, mutta se ei ollut missään vaiheessa osatasavallan asemassa. Kosovo julistautui itsenäiseksi 17.2.2008.

Antti Saarelainen: Suomalainen sotilasidentiteetti yhteiskunnan muutoksessa toisen maailmansodan jälkeen

Helsingin yliopisto

Tutkielmassa selvitetään suomalaista sotilas- ja maanpuolustusidentiteettiä toisen maailmasodan jälkeen. Sotaa edeltänyt viholliskuva oli täydellisesti muuttunut, kun ennen sotaa luodusta viholliskuvasta ja vihollisesta - joka arvio oli toteutunutkin sotien 1939 - 1944 aikana - oli tullut viimeistään vuonna 1948 solmitun yya-sopimuksen myötä ystävä ja hyvä naapuri. Oli määriteltävä uusi aihe uskottavan maanpuolustuskyvyn ylläpitämiselle, siksi muotoutui puolueettomuus.

Suomen Sotahistoriallisen Seuran pro gradu- palkinto 

Suomen Sotahistoriallinen Seura ry täytti 60 vuotta vuonna 2005. Juhlavuonna seuran hallitus päätti aloittaa erityisen ansiokkaiden ja uusia tutkimustuloksia esiin tuovien sotahistoriallisten pro gradu- tutkielmien tai muiden vastaavan tasoisten tutkimustöiden palkitsemisen. Palkittavaksi voi tulla yleisen historian, Pohjoismaiden historian, Suomen historian, poliittisen historian tai varsinaisen sotahistorian alaan kuuluva opinnäyte. Tutkimuksen painopisteen on oltava joka tapauksessa sotahistoriallisissa tekijöissä Palkituksi voi tulla vuosittain yksi tai useampi tutkimus; palkitsemisesta päättää seuran hallitus. Kun palkitsemisehdotuksia pyydetään kahdeksalta yliopistolta ja korkeakoululta, ei palkituksi tuleminen ole automaattista, vaan riippuu tutkimusten kokonaistasosta. Seuran palkitsemistoimikuntaan kuuluvat vuonna 2008 puheenjohtajana toimivan VTT Esko Vuorisjärven (puh. 050-5004675) lisäksi professori Ohto Manninen, dosentti Pasi Tuunainen ja Sotahistoriallisen aikakauskirjan toimitusneuvoston jäsen HuK Anssi Saari.