JR19_Taipaleenjoki_Jan-Feb_1940 (Copy).jpg

Vuonna 2017 jaetut palkinnot

Ensimmäinen palkinto (3 000 euron stipendi): Filosofian maisteri Olli Siitonen: "It don't mean nothing." - Yhdysvaltalaissotilaiden kertomukset ja tappamisen psykologia Vietnamin sodassa (Helsingin yliopisto).

"Siitosen tutkimus kohdistuu sotahistorian kannalta tuoreeseen aiheeseen. Tutkimusaihe kytkeytyy hyvin kansainvälisen sotahistorian tutkimuksen piirissä käytyihin ajankohtaisiin keskusteluihin, joilla on paljon annettavaa myös suomalaisille nykypolven sotahistorioitsijoille. Siitonen analysoi Vietnamin sotaa koskevaa julkaistua haastattelu- ja muistelma-aineistoa psykologian tutkimustradition kautta tuoden siten historiantutkimukseen uutta näkökulmaa."

Toinen palkinto (2 000 euron stipendi): Filosofian maisteri Anna Warsell: "Isä kuollut kapinassa". Ruoveden punaorpohuolto ja sodan muisteltu lapsuus vuosina 1918-1924 (Jyväskylän yliopisto).

"Warsell käsittelee tutkimuksessaan sosiaalihistorian näkökulmasta vuoden 1918 sodan jälkeisten ns. punaorpojen kohtaloa ja vaiheita yhdellä paikkakunnalla. Tutkielmassa on sovellettu ansiokkaasti kulttuurin- ja perinteentutkimuksen sekä mikrohistorian menetelmiä."

Kolmas palkinto (1 000 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle:

Sotatieteiden maisteri Erik Stenström: Syvän ja aktiivisen puolustuksen puolestapuhuja. Y. A. Järvisen vaikutus suomalaisen taktiikan kehitykseen ennen talvisotaa (Maanpuolustuskorkeakoulu).

Filosofian maisteri Jani Malmi: Kranaatteja ja korvikkeita Itärajalla. Talvisodan ja jatkosodan historiakuva Itä-Suomen sotahistoriallisissa museoissa (Itä-Suomen yliopisto).

"Stenströmin tutkielma edustaa kunniakkaalla tavalla perinteistä sota- ja sotilashistorian tutkimustraditiota. Suomen olosuhteisiin soveltuvan taktiikan kehittäminen oli puolustusvoimien alkuvuosikymmenien tärkeimpiä haasteita."

"Malmin tutkielman aihe liittyy sodan seurausilmiöihin ja muistamiseen esineiden kautta. Hän analysoi kolmen sotahistoriallisen museon esinekokoelmista välittyvää historiakuvaa innovatiivisella tutkimusmenetelmällä."

Vuonna 2016 jaetut palkinnot

Ensimmäinen palkinto (3 000 euron stipendi): Filosofian maisteri Olli Joukio: Sanelua vai vuorovaikutusta? Soteva, Karelia ja Porin Konepajan sotakorvaustuotanto 1944-1952 (Turun yliopisto).

"Joukion tutkimus kohdistuu tuoreeseen aiheeseen, sodasta rauhaan siirtymisen problematiikkaan. Hän käsittelee Jatkosodan jälkeistä sotakorvausvaihetta ja yhden keskisuuren metalliteollisuusyrityksen asemaa sotakorvaustuotannossa ja -toimituk­sissa. Hän on analysoinut ansiokkaasti niitä haasteita ja vaikeuksia, joita yritystasolla jouduttiin kohtaamaan Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (Soteva) ja Neuvostoliittoa edustaneen vastaanottajaelimen vaatimusten paineissa. Alkuperäisaineistoon perustuva tutkimus tarjoaa uutta tietoa yritysten päätäntävallasta sotakorvaustoimituksissa."

Toinen palkinto (2 000 euron stipendi): Filosofian maisteri Anna Huhtala: "Kaaduit taistelussa vapauden, sekä ihmisarvon ja oikeuden" - Kuolemankäsittely Suomen sisällissodassa punaisten puolella (Tampereen yliopisto).

"Huhtalan tutkimuksen kohteena ovat kuolemaan liittyneet rituaalit sekä julkiset ja yksityiset surun osoittamistavat sisällissodan punaisella puolella. Huhtala käsittelee punaisten kuolemia tapaustutkimuksena ja osana jopa universaalia kuolemankäsittelyä. Taitavasti laadittu tutkimus tuottaa yleisempiäkin havaintoja kuoleman merkityksistä poikkeusoloissa."

Kolmas palkinto (1 000 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle:

Filosofian maisteri Elina Yli-Luukko: Kirjeisiin kirjoitettu sota. Avioparin kirjeenvaihdossa rakentuvat merkitykset vuonna 1944 (Jyväskylän yliopisto).

Sotatieteiden maisteri Tero Sakala: Kouluammuntojen kehittyminen itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä. (Maanpuolustuskorkeakoulu).

"Yli-Luukon tutkimus perustuu yhden avioparin Jatkosodan aikaiseen kirjeenvaihtoon. Hän on huolellisella analyysilla saanut vaikeasti käsiteltävästä aineistosta merkittäviä tuloksia, jotka saavat tukea myös muiden tutkijoiden havainnoista samankaltaisista aineistoista."

"Sakalan tutkimus kuuluu puolustusvoimien rauhanaikaisen historian ja sotilaskoulutuksen kehittymisen kokonaisuuteen, jonka yhdestä tärkeästä osa-alueesta Sakala on laatinut perusteellisen, hallitun ja jäntevän tutkimuksen. Ampumataidon systemaattinen kehittäminen oli keskeinen koulutuskohde itsenäisen Suomen puolustusvoimien perustamisvaiheessa."

 

Vuonna 2015 jaetut palkinnot

Ensimmäinen palkinto (3 000 euron stipendi): Filosofian maisteri Niilo Kivistö: Pietarin suojaksi vai uhkaksi Saksan selustaan? Brittiläinen sukellusvenelaivue osana Venäjän Itämeren laivastoa 1914-1918 (Helsingin yliopisto).

"Kivistö tarkastelee tutkielmassaan vain vähän suomalaisessa julkisuudessa käsiteltyä, 100 vuotta sitten tapahtunutta brittiläisen sukellusvenelaivueen toimintaa Pohjois-Itämerellä ja Suomen rannikon tuntumassa."

Toinen palkinto (2 000 euron stipendi): Yliluutnantti Matti Kauppila: Talvitaktiikan ja talvikoulutuksen ilmeneminen Rukajärven suunnalla 1941-1942 (Maanpuolustuskorkeakoulu).

"Kauppila tarkastelee 1920- ja 1930-luvuilla kehitettyjen talvitaisteluperiaatteiden soveltamista 14. Divisioonan joukkojen koulutuksessa ja taisteluissa."

Kolmas palkinto (1 000 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle:

Filosofian maisteri Juha Kontturi: Alfan henki - Kerrottu historia ja toimintaympäristö Kosovossa 2003-2009 palvelleiden suomalaisten rauhanturvaajien yhteisössä (Itä-Suomen yliopisto).

Valtiotieteen maisteri Lasse Salonen: Anteeksipyyntöjen politiikka 2000-luvun Kroatiassa. Tutkimus neljästä vuosina 2001-2012 esitetystä historiallisesta anteeksipyynnöstä (Helsingin yliopisto).

"Kumpikin tutkimus tarkastelee Jugoslavian hajoamiseen liittyvien sotien tapahtumia ja seurannaisvaikutuksia 2000-luvun alkuvuosina."

Vuonna 2014 jaetut palkinnot

Ensimmäinen palkinto (3 000 euron stipendi): yliluutnantti Antti-Veikko Haimila: Päämajan ja merivoimien suhde rannikolla suoritettujen operaatioiden suunnittelussa ja toimeenpanossa jatkosodassa (Maanpuolustuskorkeakoulu).

"Haimilan tutkimuksesta selviää, että Merivoimat osallistuivat merellisten operaatioiden lisäksi myös rannikon sotatoimiin. Koordinointi Päämajan, Merivoimien esikunnan ja muiden puolustushaarojen välillä oli monestakin syystä vajavaista eikä johtanut aina tavoiteltuun tulokseen."

Toinen palkinto (1 000 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle:

Filosofian maisteri Juho Annala: Suomen osallistuminen Kosovo Force -operaa­tioon vuonna 1999 (Jyväskylän yliopisto).

Filosofian maisteri Jussi-Pekka Hiltunen: Kehityspaineita ja muutosvastarintaa: Suomen armeijan panssarintorjunta oppivana organisaationa vuosina 1943-1944 (Itä-Suomen yliopisto).

Vuonna 2013 jaetut palkinnot

Ensimmäinen palkinto (3 000 euron stipendi): Filosofian maisteri Atte Honkaniemi: Aseveliperheiden auttamiseksi, kansallisen yhtenäisyyden lujittamiseksi. Oulun Aseveljien vuodet 1940-1945 (Oulun yliopisto).

"Honkaniemi on tutkielmassaan selvittänyt yhden Suomen Aseveljien Liiton (SAL) paikallisosaston - Oulun osaston - elinkaaren. SAL toimi vuosina 1940-1945 ja se jouduttiin lopettamaan välirauhan sopimuksen 21. artiklan tulkinnan perusteella. Silloinen äärivasemmisto piti liittoa poliittisena eikä sodan käyneiden miesten etujärjestönä ja yhdyssiteenä. Honkaniemi selvittää tutkimuksessaan ansiokkaasti, miten järjestö toimi käytännön tasolla katto-organisaation tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti."

Toinen palkinto (2 000 euron stipendi): Valtiotieteen maisteri Otto Aura: Rakennustöitä jatkosodassa. Työ, työvoima sekä rationalisointi linnoitustöissä 1941-1944 (Helsingin yliopisto).

"Auran tutkimus käsittelee yhden sodanaikaisen rakennusyksikön ja sen päällikön toimintaa aikana, jolloin kaikesta ja erityisesti työvoimasta oli pulaa. Työn suunnittelu ja toteutus oli suoritettava mahdollisemman järkiperäisesti; oli priorisoitava monella tasolla."

Kolmas palkinto (1 000 euron stipendi): Maisteri Marjo Koponen: Aviottomat lapset miehitetyssä Itä-Karjalassa 1942-1944 (Itä-Suomen yliopisto).

"Tutkielmassa selvitetään, mikä osuus suomalaissotilailla oli alueen aviottomien lasten syntymisessä ja elatusvelvollisuuden toteamisessa. Määrä ei ollut aivan vähäinen, se oli useita satoja."

Vuonna 2012 jaetut palkinnot

Ensimmäinen palkinto (2 500 euron stipendi): Filosofian maisteri Liisa Vuonokari: "Tätä työtä tehdään vain kerran." Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan opettajaleiri suomalaisten ja itäkarjalaisten kohtaamisen paikkana (Turun yliopisto).

Toinen palkinto (2 000 euron stipendi): Filosofian maisteri Aki Aunala: Valoa Karjalaan. Neuvostopropaganda Venäjän Karjalassa 1918-1922 (Jyväskylän yliopisto).

Kolmas palkinto (750 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle:

Filosofian maisteri Sampsa Hatakka: Sotilaita ja siviilejä - Viaporin väestö vuonna 1806 (Helsingin yliopisto).

Valtiotieteen maisteri Simo Hiilamo: Haukkoja kuvaputkilla. Vastakaupat poliittisena kysymyksenä Hawk-harjoitushävittäjähankin­nassa vuosina 1975-1981 (Helsingin yliopisto).

Kunniamaininta kolmelle tutkielmalle:

-     Maisteri Olli Kleemola: Kaksi totuutta? Omat, liittolaiset ja viholliset rintama- ja TK-miesten kuvaamina (Turun yliopisto).

-     Filosofian maisteri Heidi Ruotsalainen: Aikamiesten intiaanileikkiä rahapalkalla. Lauri Solehmainen - NATO:n agentti (Itä-Suomen yliopisto).

-     Juha Saarimaa: Siilasvuon joukkojen huollon järjestelyt Suomussalmella 1939-1940 (Maanpuolustuskorkeakoulu).

Vuonna 2011 jaetut palkinnot:

Ensimmäinen palkinto (2 500 euron stipendi): Filosofian maisteri Noora Wilms-Narvola: "Ryssän heilat ja pikku-iivanat", Sanomalehti- ja muistitietotutkimus suhtautumisesta neuvostoliittolaisten sotavankien kanssa seurustelleisiin naisiin ja heidän lapsiinsa (Itä-Suomen yliopisto).

"Tutkielma kuuluu tekijän mukaan "ns. uuden sotahistorian piiriin, jolle on tyypillistä tutkia sotaa uudenlaisesta näkökulmasta käsin, inhimillisenä kokemuksena". Tutkielmassa tarkastellaan kauan vaiettua ja vieläkin suhteellisen arkaluontoista asiaa eli venäläisten sotavankien seurustelua suomalaisten naisten kanssa. Suhteista syntyi myös lapsia ja tutkielma perustuu neljän tällaisesta suhteesta syntyneen lapsen haastatteluun."

Toinen palkinto (2 000 euron stipendi): Filosofian maisteri Mikko Mäkinen: "Meidän taistomme käydään rauhan puolesta" - Irakin kriisi ja sodanuhka Ranskan parlamentin debateissa vuosina 2002-03 (Jyväskylän yliopisto).

"Tutkielmassa käsitellään Ranskan parlamentissa syksyllä 2002 ja 2003 käytyä keskustelua siitä, miten Ranskan tulisi suhtautua Irakin kriisiin ja sodan­uhkaan. Ranskan silloinen poliittinen johto oli haluton osallistumaan sotaan ja vastusti Yhdysvaltojen ja Britannian hyökkäysaikeita."

Kolmas palkinto (750 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle:

Filosofian maisteri Thomas Jokinen: Kenen Kosovo? Albaaniseparatismin vaiheet ja vaikutus Kosovon itsenäistymiskehitykseen vuosina 1945-2008 (Turun yliopisto).

Maisteri Antti Saarelainen: Suomalainen sotilasidentiteetti yhteiskunnan muutoksessa toisen maailmansodan jälkeen (Helsingin yliopisto).

"Jokinen tarkastelee tutkielmassaan Kosovon vaikeata tietä itsenäisyyteen. Erityisesti hän pyrkii selvittämään Kosovon albaanien oman toiminnan itsenäisyyden saavuttamisessa suhteuttaen sen siihen, mikä merkitys oli kansainvälisen yhteisön päätöksillä Kosovon itsenäistymisprosessissa. Kosovohan oli ensin autonominen osa Jugoslaviaa ja sen jälkeen Serbiaa, mutta se ei ollut missään vaiheessa osatasavallan asemassa. Kosovo julistautui itsenäiseksi 17.2.2008."

"Saarelaisen tutkielmassa selvitetään suomalaista sotilas- ja maanpuolustus­identiteettiä toisen maailmasodan jälkeen. Sotaa edeltänyt viholliskuva oli täydellisesti muuttunut, kun ennen sotaa luodusta viholliskuvasta ja vihollisesta - joka arvio oli toteutunutkin sotien 1939-1944 aikana - oli tullut viimeistään vuonna 1948 solmitun yya-sopimuksen myötä ystävä ja hyvä naapuri. Oli määriteltävä uusi aihe uskottavan maanpuolustuskyvyn ylläpitämiselle, siksi muotoutui puolueettomuus."

Vuonna 2010 jaetut palkinnot

Ensimmäinen palkinto (2 500 euron stipendi): Maisteri Christian Jämsén: Värnpliktig inhysing och frivillig student. En kollektiv biografi om underbefälet vid 1:a Nylands finska skarpskyttebataljon och 5:e Kuopio finska skarpskyttebataljon 1881-1901.

Toinen palkinto (1 750 euron stipendi): Filosofian maisteri Juuso Ylönen: Wiron wapauden puolesta bolshewistien hirmuwaltaa wastaan. Sanomalehdistön suhtautuminen suomalaisvapaaehtoisten toimintaan Viron vapaussodassa 1918-1919.

Kolmas palkinto (750 euron stipendi): Maisteri Heimo Kukkonen: Viljo Vyyryläinen - Punaorpo, Marskin ritari, Luottamusmies.

Vuonna 2009 jaetut palkinnot

Ensimmäinen palkinto (1 750 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle:

Valtiotieteen maisteri Nina Siilasto: Auttaen ja hoivaten. Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö jatkosodassa (Helsingin yliopisto).

Maisteri Marko Tiainen: Kunniallinen rauha horisontissa - kangastus vai fakta? Kustaan sodan rauhantekoon johtanut diplomaattinen prosessi 1788-1790 (Joensuun yliopisto).

"Siilasto tutkii vähälle huomiolle jääneen SPR:n alaisen, sodan aikana puolustusvoimien lääkintähuollossa avustavana työvoimana toimineen Apusisarjärjestön syntyä, sen tekemisiä jatkosodan aikana ja vielä sen jälkeenkin aina järjestön alasajoon 1950-luvun alussa. Apusisarjärjestön toiminta liittyy jopa koko Suomen sairaanhoito-organisaation muutoksiin, kun järjestön toiminta oli pohjana vuonna 1946 alkaneelle apuhoitajakoulutukselle."

"Tiainen selvittää ns. Kustaan sodan 1788-1790 rauhaa eli Värälän rauhaa ja siihen johtaneita syitä, sekä kotoperäisiä että kansainvälisiä. Gradussa tutkitaan rauhanneuvotteluprosessia elokuusta 1788 elokuuhun 1790. Lisäksi tekijä selvittää Yrjö Maunu Sprengtportenin osuutta rauhanprosessiin tutkien myös, oliko tuon ajan kansainvälisellä yhteisöllä, eurooppalaisilla valtiolla, osuutta rauhantekoon."

Toinen palkinto (750 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle:

Filosofian maisteri Anne Wack­lin: Suojeluskunnat ja Lotta Svärd syksyllä 1944. Toiminnan lopettaminen ja omaisuuden luovutukset Keski-Suomessa (Jyväskylän yliopisto).

Valtiotieteen maisteri Virpi Vuorinen: Laki eräistä toimenpiteistä Espanjan sisällissotaan osallistumisen estämiseksi. Suomalaisen puolueettomuuden tausta ja todellisuus (Turun yliopisto).

"Wacklin pyrkii tutkielmassaan selvittämään, miten Keski-Suomessa tapahtui edellä mainittujen järjestöjen lopettaminen ja miten niiden omaisuudelle kävi. Hän selvittää myös, miten varsinkin maaseudulla täytettiin se aukko, mikä syntyi kahden keskeisen järjestön lopetettua toimintansa."

"Vuorinen käsittelee suomalaisten osuutta kohtalaisen vähälle huomiolle jääneessä eurooppalaista lainsäädäntöprosessissa, jonka piti estää ulkopuolisten osallistuminen vuonna 1936 alkaneeseen Espanjan sisällissotaan. Suomessakin säädettiin muiden Euroopan valtioiden tavoin erillislaki, jolla osallistuminen haluttiin estää. Lain hyväksymistä edelsi pitkä ja vivahderikas keskustelu lain tarpeellisuudesta ja siitä, kuinka pitävä laki voisi olla. Laista käytettiin nimitystä puuttumattomuuslaki."

Vuonna 2008 jaetut palkinnot

Ensimmäinen palkinto (2 000 euron stipendi): Filosofian maisteri Pia Varstala: Sociala anpassningsprocesser i Nykarleby socken efter kriget 1808-09. En fallstudie av yrkesmässig omplacering bland avskedade soldater och familje­bildning under 1810-talet (Åbo Akademi).

"Varstala selvittää ansiokkaasti laajaan alkuperäisaineistoon perustuvassa tutkimuksessaan ruotusotamiesten sopeutumista paikallisyhteisöön sodasta paluun jälkeen. Sota ja miesten kotiinpaluu toi mukanaan suuria haasteita sen aikaisen yhteiskunnan sosiaalisille järjestelmille. Järjestelmät joustivat ja sopeutuivat hyvin niihin vaatimuksiin, joita tilanne niiltä edellytti."

Toinen palkinto (1 000 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle:

Valtiotieteen maisteri Tuomas Rimpiläinen: Aseveljistä Lapin polttajiksi - Saksalaiset suomenkielisessä lehdistössä Lapin sodan aikana 1944-1945 (Turun yliopisto).

Valtiotieteen maisteri Pietari Vuorensola: Rauhanturvatoiminnan valmistelu Suomen puolustushallinnossa. Pysyvä valmiusjoukko ja Kyproksen operaatio 1963-1969 (Helsingin yliopisto).

"Rimpiläisen tutkimus käsittelee lehdistön suhtautumista saksalaisiin Lapin sodan aikana. Lehdistöltä vaadittiin äkillistä asennemuutosta saksalaisiin syyskuussa 1944 solmitun välirauhan jälkeen. Rimpiläinen osoittaa, että lehdistö myös pystyi siihen."

"Vuorensola käsittelee tutkimuksessaan pysyvästä valmiusjoukosta ja Kyproksen rauhanturvaamisoperaatiosta vv. 1963 - 69 käytyä keskustelua. Vuorensolan mukaan eri hallinnon alojen välillä esiintyi reviiritaistelua eikä prosessi muutenkaan ollut vailla ristiriitoja."

Vuonna 2007 jaetut palkinnot

Ensimmäinen palkinto (1 200 euron stipendi): filosofian maisteri Pekka Jääskeläinen: Kenraalimajuri Nathanael Greenen sotilaallinen ja poliittinen toiminta Eteläisen armeijan komentajana Yhdysvaltain vapaussodassa lokakuusta 1780 helmikuuhun 1781 (Joensuun yliopisto).

"Jääskeläinen käsittelee laajassa gradussaan harvemmin Suomessa tutkittua aihetta eli Yhdysvaltojen vapaussotaa. Aiheen käsittely osoittaa vankkaa perehtyneisyyttä tutkimuskohteeseen, kieliasu on moitteeton, lähteiden käyttö monipuolista ja kriittistä ja tutkimustulokset ja johtopäätökset tutkimusprosessista johdettuja. Tekijä on seuran hallituksen mielestä osoittanut tutkimuksellaan, että suomalaisessa yliopistossa voidaan tehdä jo perustutkintovaiheessa korkeatasoista ulkomaisia sotahistoriallisia ulottuvuuksia sisältävää tutkimusta."

Toinen palkinto (800 euron stipendi): Filosofian maisteri Katri Hiltula: Sotilaskoti - keidas keskellä kasarmia. Oulun Sotilaskotiyhdistys ry vuosina 1918-2005 (Oulun yliopisto).

"Hiltula selvittää tutkielmassaan monella tasolla ja monesta näkökulmasta, kuinka siviilijärjestö sotilaskotiyhdistys toimi armeijan organisaation sisällä ja tarjosi siellä erilaisia, lähinnä asevelvollisten vapaa-ajan viettoon liittyviä palveluja. Aiheen käsittely on sidottu uskottavasti ja johdonmukaisesti muuhun yhteiskunnalliseen ja myös poliittiseen kehitykseen, ja tutkielman johtopäätökset ovat loogiset ja selkeät."

Kolmas palkinto (400 euron stipendi) kahdelle tutkielmalle:

Maisteri Matti Kentta: Viron itsenäisyyttä lujittamassa, Suomalaiset Viron maanpuolustuksen jälleenrakentamisessa 1991-2003 (Turun yliopisto).

Antti Vuorenvirta: Brittiläisen panssarivaunun kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen (Maanpuolustuskorkeakoulu).

"Kentta kuvaa tutkielmassaan, kuinka Suomi osallistui Viron maanpuolustuksen rakentamiseen maan itsenäistyä uudelleen 1991. Aihe on mielenkiintoinen ja sisältää erilaisia kehitysjaksoja, joissa suomalaistenkin panos vaihteli. Tekijä on onnistunut valottamaan aivan lähimenneisyyden tapahtumia uskottavasti sekä Viron että Suomen näkökulmasta."

"Vuorenvirta selvittää omassa tutkielmassaan brittiläisen panssarivaunun kehityksessä tapahtuneita muutoksia ja vertaa sitä vastaavaan kehitykseen Saksassa ja Neuvostoliitossa. Tekijä sitoo hyvin muutokset suurvaltojen sotilasdoktriineissa tapahtuneisiin muutoksiin ottaen huomioon myös aseteknisen kehityksen."

Vuonna 2006 jaetut palkinnot

Ensimmäinen palkinto (1 000 euron stipendi): Valtiotieteen maisteri Meri Tuulia Turunen: "Mikäs ryssä sinä olet, joka suomea puhut?" Suomensukuiset sotavangit Suomen sotilasviranomaisten suunnitelmissa ja kotirintaman arjessa vuosina 1941-1944 (Helsingin yliopisto).

"Turunen esittelee työnsä seuraavasti: Suomen jatkosodassa saamat suomensukuiset sotavangit (ns. heimosotavangit) muodostivat sotavankimassasta eroteltuna erityisryhmän, joka oli sodan jälkeen tarkoitus sulauttaa osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja uutta Suur-Suomea. Tutkielmassa luodaan kokonaiskuvaa heimosotavankien arjesta ja kohtelusta sekä vuorovaikutuksesta siviiliväestöön Savonlinnan seudulla vuosina 1941-1944. Lisäksi käsitellään erityisesti Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan suomensukuisten sotavankien varalle tehtyjä suunnitelmia sekä niitä ristiriitoja ja jännitteitä, joita ryhmän olemassaolo aiheutti suomalaisessa sotilashallinnossa ja kotirintamalla."

Toinen palkinto (600 euron stipendi): Filosofian maisteri Anne-Riitta Isohella: Joukkoliikkeestä jalkaväkirykmentiksi. Kuinka Suomi päätti kouluttaa virolaisen joukko-osaston JR 200 (Tampereen yliopisto).

"Isohella esittelee työnsä seuraavasti: Jatkosodan vuosina Suomeen pyrki Virosta muiden pakolaisten joukossa 2 500 nuorukaista, jotka halusivat vapaaehtoisiksi Suomen armeijaan. Tulijoilla oli Suomen johdolle erityinen ehdotus: Suomen armeijan tulisi kouluttaa virolaisista taisteluyksikkö, joka voisi toimia Viron hallituksen joukkoina ja ajaa venäläiset ja tarvittaessa saksalaisetkin miehittäjät Virosta. Erinäisten käänteiden jälkeen Suomen armeija vastasi toiveeseen ja koulutti Jalkaväkirykmentti 200:n erikoisaselajeineen. Suomi teki ulkopoliittisen ratkaisunsa Saksan silmien edessä ja uhmaten muutenkin jo arkaluontoiseksi käyneitä suhteita asevelimaahan. Kuinka Suomi kaikesta huolimatta päätyi perustamaan rykmentin?"

Kolmas palkinto (400 euron stipendi): Filosofian maisteri Jukka Lehto: Kenraalien ja everstien sota. Kenraalimajuri Siilasvuon komentosuhteet eversti Fagernäsin ja everstiluutnantti Turtolan joukkoihin jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941 (Joensuun yliopisto).

"Lehto esittelee työnsä seuraavasti: "Nahkansa menetti meistä moni, Louheen ei päässyt yksikään." Raatteen tien sankari Hjalmar Siilasvuo oli pilkuntarkka, äkkipikainen ja kiivas mies. Eikä myöskään mikään helppo tapaus esimiehenä. Erityisesti sitä hän ei ollut Frans Uno Fagernäsille ja Usko Johannes Turtolalle jatkosodan hyökkäysvaiheessa kesällä ja alkusyksyllä 1941."

Vuonna 2005 jaetut palkinnot

Ensimmäinen palkinto (600 euron stipendi): Filosofian maisteri Anu Hakala: Housukaartilaiset eivät tyytyneet. Maarian punakaartin naiskomppania Suomen sisällissodassa (Turun yliopisto).

"Hakala palaa opinnäytteessään Suomen sisällissotaan ja viisikymmenhenkisen Maarian punakaartin naiskomppanian vaiheisiin. Työssään hän on tutkinut, miksi parikymmenvuotiaat työläistytöt hylkäsivät perinteisen naisen paikan ja ryhtyivät sotilaiksi."

Toinen palkinto (400 euron stipendi): Filosofian maisteri Jussi Kämäräisen: Kun 'ryssänhaju' suomussalmelaisiin tarttui. Siviilit puna-armeijan miehittämällä Suomussalmella talvella 1939-40 (Joensuun yliopisto).

"Kämäräisen opinnäyte käsittelee puna-armeijan talvisodan aikana Suomussalmelle organisoimaa siviilihallintoa ja sen kohteina olleita, evakuoimatta jääneitä suomalaissiviilejä."