VUODEN 2010 PRO GRADU PALKINNOT

1. palkinto ja 2.500 euron stipendi

Noora Wilms-Narvola: "Ryssän heilat ja pikku-iivanat", Sanomalehti- ja muistitietotutkimus suhtautumisesta neuvostoliittolaisten sotavankien kanssa seurustelleisiin naisiin ja heidän lapsiinsa.
Itä-Suomen yliopisto, Joensuu

Tutkielma kuuluu tekijän mukaan "ns. uuden sotahistorian piiriin, jolle on tyypillistä tutkia sotaa uudenlaisesta näkökulmasta käsin, inhimillisenä kokemuksena". Tutkielmassa tarkastellaan kauan vaiettua ja vieläkin suhteellisen arkaluontoista asiaa eli venäläisten sotavankien seurustelua suomalaisten naisten kanssa. Suhteista syntyi myös lapsia ja tutkielma perustuu neljän tällaisesta suhteesta syntyneen lapsen haastatteluun.

2. palkinto ja 2.000 euron stipendi

Mikko Mäkinen: "Meidän taistomme käydään rauhan puolesta" Irakin kriisi ja sodanuhka Ranskan parlamentin debateissa vuosina 2002-03
Jyväskylän yliopisto

Tutkielmassa käsitellään Ranskan parlamentissa syksyllä 2002 ja 2003 käytyä keskustelua siitä, miten Ranskan tulisi suhtautua Irakin kriisiin ja sodanuhkaan. Ranskan silloinen poliittinen johto oli haluton osallistumaan sotaan ja se vastusti Yhdysvaltain ja Iso-Britannian hyökkäysaikeita.

3. palkinto kahdelle, kummallekin 750 euron stipendi
Thomas Jokinen: "Kenen Kosovo?" Albaaniseparatismin vaiheet ja vaikutus Kosovon itsenäistymiskehitykseen vuosina 1945-2008
Turun yliopisto

Tekijä tarkastelee tutkielmassaan Kosovon vaikeata tietä itsenäisyyteen. Erityisesti
hän pyrkii selvittämään Kosovon albaanien oman toiminnan itsenäisyyden
saavuttamisessa suhteuttaen sen siihen, mikä merkitys oli kansainvälisen yhteisön päätöksillä Kosovon itsenäistymisprosessissa. Kosovohan oli ensin autonominen osa Jugoslaviaa ja sen jälkeen Serbiaa, mutta se ei ollut missään vaiheessa osatasavallan asemassa. Kosovo julistautui itsenäiseksi 17.2.2008.

Antti Saarelainen: "Suomalainen sotilasidentiteetti yhteiskunnan muutoksessa toisen maailmansodan jälkeen"
Helsingin yliopisto

Tutkielmassa selvitetään suomalaista sotilas- ja maanpuolustusidentiteettiä toisen maailmasodan jälkeen. Sotaa edeltänyt viholliskuva oli täydellisesti muuttunut, kun ennen sotaa luodusta viholliskuvasta ja vihollisesta - joka arvio oli toteutunutkin sotien 1939 - 1944 aikana - oli tullut viimeistään vuonna 1948 solmitun yya-sopimuksen myötä ystävä ja hyvä naapuri. Oli määriteltävä uusi aihe uskottavan maanpuolustuskyvyn ylläpitämiselle, siksi muotoutui puolueettomuus.

VUODEN 2009 GRADUPALKINNOT

Ensimmäinen palkinto, à 1 750 euroa - kaksi kappaletta

Nina Siilasto: "Auttaen ja hoivaten, Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö jatkosodassa."  

Työ on tehty Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Tekijä tutkii vähälle huomiolle jääneen SPR:n alaisen, sodan aikana puolustusvoimien lääkintähuollossa avustavana työvoimana toimineen Apusisarjärjestön syntyä, sen tekemisiä jatkosodan aikana ja vielä sen jälkeenkin aina järjestön alasajoon 1950-luvun alussa. Apusisarjärjestön toiminta liittyy jopa koko Suomen sairaanhoito-organisaation muutoksiin, kun järjestön toiminta oli pohjana vuonna 1946 alkaneelle apuhoitajakoulutukselle.

Marko Tiainen: "Kunniallinen rauha horisontissa - kangastus vai fakta?" Kustaan sodan rauhantekoon johtanut diplomaattinen prosessi 1788 - 1790.

Työ on tehty Joensuun yliopiston yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunnassa.

Tekijä selvittää ns. Kustaan sodan 1788-1790 rauhaa eli Värälän rauhaa ja siihen johtaneita syitä, sekä kotoperäisiä että kansainvälisiä. Gradussa tutkitaan rauhanneuvotteluprosessia elokuusta 1788 elokuuhun 1790. Lisäksi tekijä selvittää Yrjö Maunu Sprengtportenin osuutta rauhanprosessiin tutkien myös, oliko tuon ajan kansainvälisellä yhteisöllä, eurooppalaisilla valtiolla, osuutta rauhantekoon.

Kolmas palkinto, à 750 euroa

Anne Wacklin: "Suojeluskunnat ja Lotta Svärd syksyllä 1944"  Toiminnan lopettaminen ja omaisuuden luovutukset Keski-Suomessa.

Työ on tehty Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.

Tekijä pyrkii tutkielmassaan selvittämään, miten Keski-Suomessa tapahtui mainittujen järjestöjen lopettaminen ja miten niiden omaisuudelle kävi. Hän selvittää myös, miten varsinkin maaseudulla täytettiin se aukko, mikä syntyi kahden keskeisen järjestön lopetettua toimintansa.

Virpi Vuorinen: Laki eräistä toimenpiteistä Espanjan sisällissotaan osallistumisen estämiseksi. Suomalaisen puolueettomuuden tausta ja todellisuus.

Työ on tehty Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Tekijä käsittelee suomalaisten osuutta kohtalaisen vähälle huomiolle jääneessä eurooppalaista lainsäädäntöprosessissa, jonka piti estää ulkopuolisten osallistuminen vuonna 1936 alkaneeseen Espanjan sisällissotaan. Suomessakin säädettiin muiden Euroopan valtioiden tavoin erillislaki, jolla osallistuminen haluttiin estää. Lain hyväksymistä edelsi pitkä ja vivahderikas keskustelu lain tarpeellisuudesta ja siitä, kuinka pitävä laki voisi olla. Laista käytettiin nimitystä puuttumattomuuslaki.

VUODEN 2008 GRADUPALKINNOT

1. palkinto 2.000 €

Pia Varstala: Sociala anpassningsprocesser i Nykarleby socken efter kriget 1808 - 09, En fallstudie av yrkesmässig omplacering bland avskedade soldater och familjebildning under 1810-talet, Åbo Akademi, Humanistiska fakulten

Tekijä selvittää ansiokkaasti laajaan alkuperäisaineistoon perustuvassa tutkimuksessaan ruotusotamiesten sopeutumista paikallisyhteisöön sodasta paluun jälkeen. Sota ja miesten kotiinpaluu toi mukanaan suuria haasteita sen aikaisen yhteiskunnan sosiaalisille järjestelmille. Järjestelmät joustivat ja sopeutuivat hyvin niihin vaatimuksiin, joita tilanne niiltä edellytti.

2. palkinto, toiselle sijalle arvioitiin kaksi tutkielmaa ja kummatkin palkittiin 1.000 € stipendillä

Tuomas Rimpiläinen: Aseveljistä Lapin polttajiksi - Saksalaiset suomenkielisessä lehdistössä Lapin sodan aikana 1944 - 1945, Turun yliopisto,

Poliittisen historian laitos Rimpiläisen tutkimus käsittelee lehdistön suhtautumista saksalaisiin Lapin sodan aikana. Lehdistöltä vaadittiin äkillistä asennemuutosta saksalaisiin syyskuussa 1944 solmitun välirauhan jälkeen. Rimpiläinen osoittaa, että lehdistö myös pystyi siihen.

Pietari Vuorensola: Rauhanturvatoiminnan valmistelu Suomen puolustushallinnossa - Pysyvä valmiusjoukko ja Kyproksen operaatio 1963 - 1969, Helsingin yliopisto,

Valtiotieteellinen tiedekunta, Poliittinen historia

Tekijä käsittelee tutkimuksessaan pysyvästä valmiusjoukosta ja Kyproksen rauhanturvaamisoperaatiosta vv. 1963 - 69 käytyä keskustelua. Vuorensolan mukaan eri hallinnon alojen välillä esiintyi reviiritaistelua eikä prosessi muutenkaan ollut vailla ristiriitoja.

VUODEN 2007 GRADUPALKINNOT

1. palkinto 1 200 euron stipendi

Pekka Jääskeläinen: "Kenraalimajuri Nathanael Greenen sotilaallinen ja poliittinen toiminta Eteläisen armeijan komentajana Yhdysvaltain vapaussodassa lokakuusta 1780 helmikuuhun 1781", Joensuun yliopisto.

Tekijä käsittelee laajassa gradussaan harvemmin Suomessa tutkittua aihetta eli Yhdysvaltojen vapaussotaa. Aiheen käsittely osoittaa vankkaa perehtyneisyyttä tutkimuskohteeseen, kieliasu on moitteeton, lähteiden
käyttö monipuolista ja kriittistä ja tutkimustulokset ja johtopäätökset tutkimusprosessista johdettuja.

Tekijä on seuran hallituksen mielestä tutkimuksellaan osoittanut, että suomalaisessa yliopistossa voidaan tehdä jo perustutkintovaiheessa korkeatasoista ulkomaisia sotahistoriallisia ulottuvuuksia sisältävää
tutkimusta.

2. palkinto 800 euron stipendi
Katri Hiltula: "Sotilaskoti - keidas keskellä kasarmiallä , Oulun Sotilaskotiyhdistys ry vuosina 1918-2005", Oulun yliopisto.

Tekijä selvittää tutkielmassaan monella tasolla ja monesta näkökulmasta, kuinka siviilijärjestö, sotilaskotiyhdistys toimi armeijan organisaation sisällä ja tarjosi siellä erilaisia, lähinnä asevelvollisten vapaa-ajan viettoon liittyviä palveluja. Aiheen käsittely on sidottu uskottavasti ja johdonmukaisesti muuhun yhteiskunnalliseen ja myös poliittiseen kehitykseen ja tutkielman johtopäätökset ovat loogiset ja selkeät.

3. palkinto, 2 kpl à 400 euron stipendiä
Kolmannelle sijalle arvioitiin kaksi tutkielmaa ja kumpikin palkitaan 400 euron stipendillä

Matti Kentta: "Viron itsenäisyyttä lujittamassa, Suomalaiset Viron maanpuolustuksen jälleenrakentamisessa 1991-2003", Turun yliopisto.

Tutkielmassa kuvataan, kuinka Suomi osallistui Viron maanpuolustuksen rakentamiseen maan uudelleen itsenäistyä v. 1991. Aihe on mielenkiintoinen ja pitää sisällään erilaisia kehitysjaksoja, joissa suomalaistenkin panos vaihteli.

Tekijä on onnistunut valottamaan aivan lähimenneisyyden tapahtumia uskottavasti sekä Viron että Suomen näkökulmasta.

Antti Vuorenvirta: "Brittiläisen panssarivaunun kehittyminen toisen maailmansodan jälkeen", Maanpuolustuskorkeakoulu.

Tekijä selvittää tutkielmassaan brittiläisen panssarivaunun kehityksessä tapahtuneita muutoksia ja vertaa sitä vastaavaan kehitykseen Saksassa ja Neuvostoliitossa. Tekijä sitoo hyvin muutokset suurvaltojen
sotilasdoktriineissa tapahtuneisiin muutoksiin ottaen huomioon myös aseteknisen kehityksen.

VUODEN 2006 GRADUPALKINNOT 

Ensimmäisen palkinnon ja 1 000 euron stipendin

Meri Tuulia Turunen  "Mikäs ryssä sinä olet, joka suomea puhut?" - suomensukuiset sotavangit Suomen sotilasviranomaisten suunnitelmissa ja kotirintaman arjessa vuosina 1941-1944.

Turunen esittelee työnsä seuraavasti: Suomen jatkosodassa saamat suomensukuiset sotavangit (ns. heimosotavangit) muodostivat sotavankimassasta eroteltuna erityisryhmän, joka oli sodan jälkeen tarkoitus sulauttaa osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja uutta Suur-Suomea. Tutkielmassa luodaan kokonaiskuvaa heimosotavankien arjesta ja kohtelusta sekä vuorovaikutuksesta siviiliväestöön Savonlinnan seudulla vuosina 1941-1944. Lisäksi käsitellään erityisesti Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan suomensukuisten sotavankien varalle tehtyjä suunnitelmia sekä niitä ristiriitoja ja jännitteitä, joita ryhmän olemassaolo aiheutti suomalaisessa sotilashallinnossa ja kotirintamalla.

Toinen palkinto ja 600 euron stipendi

Anne-Riitta Isohella "Joukkoliikkeestä jalkaväkirykmentiksi - kuinka Suomi päätti kouluttaa virolaisen joukko-osaston JR 200". Tampereen yliopiston Historian laitoksessa hyväksytystä tutkielmastaan

Isohella esittelee työnsä seuraavasti: "Jatkosodan vuosina Suomeen pyrki Virosta muiden pakolaisten joukossa 2500 nuorukaista, jotka halusivat vapaaehtoisiksi Suomen armeijaan. Tulijoilla oli Suomen johdolle erityinen ehdotus: Suomen armeijan tulisi kouluttaa virolaisista taisteluyksikkö, joka voisi toimia Viron hallituksen joukkoina ja ajaa venäläiset ja tarvittaessa saksalaisetkin miehittäjät Virosta. Erinäisten käänteiden jälkeen Suomen armeija vastasi toiveeseen ja koulutti Jalkaväkirykmentti 200:n erikoisaselajeineen. Suomi teki ulkopoliittisen ratkaisunsa Saksan silmien edessä ja uhmaten muutenkin jo arkaluontoiseksi käyneitä suhteita asevelimaahan. Kuinka Suomi kaikesta huolimatta päätyi perustamaan rykmentin?"

Kolmannen palkinnon ja 400 euron stipendin

Jukka Lehto  "Kenraalien ja everstien sota - kenraalimajuri Siilasvuon komentosuhteet eversti Fagernäsin ja everstiluutnantti Turtolan joukkoihin jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941".

Lehto esittelee työnsä seuraavasti: "Nahkansa menetti meistä moni, Louheen ei päässyt yksikään." Raatteen tien sankari Hjalmar Siilasvuo oli pilkun tarkka, äkkipikainen ja kiivas mies. Eikä myöskään mikään helppo tapaus esimiehenä. Erityisesti sitä hän ei ollut Frans Uno Fagernäsille ja Usko Johannes Turtolalle jatkosodan hyökkäysvaiheessa kesällä ja alkusyksyllä 1941.

VUODEN 2005 GRADUPALKINNOT

Suomen Sotahistoriallisen Seuran ensimmäisten pro gradu -tutkielmapalkintojen saajiksi valittiin FM Anu Hakala Turun yliopistosta ja FM Jussi Kämäräinen Joensuun yliopistosta. Palkittavat työt oli hyväksytty em. yliopistojen historian laitoksilla 2004.

Anu Hakala palkittiin 600 euron stipendillä tutkielmastaan "Housukaartilaiset eivät tyytyneet - Maarian punakaartin naiskomppania Suomen sisällissodassa". Anu Hakala palaa opinnäytteessään Suomen sisällissotaan ja viisikymmenhenkisen Maarian punakaartin naiskomppanian vaiheisiin. Työssään hän on tutkinut, miksi parikymmenvuotiaat työläistytöt hylkäsivät perinteisen naisen paikan ja ryhtyivät sotilaiksi.

Jussi Kämäräinen palkittiin 400 euron stipendillä tutkielmastaan "Kun 'ryssänhaju' suomus-salmelaisiin tarttui - Siviilit puna-armeijan miehittämällä Suomussalmella talvella 1939-40". Jussi Kämäräisen opinnäyte käsittelee puna-armeijan talvisodan aikana Suomussalmelle organisoimaa siviilihallintoa ja sen kohteina olleita evakuoimatta jääneitä suomalaissiviilejä.