146146,-Kaartinkasarmi-27.2.44.jpg

SUOMEN SOTAHISTORIALLISEN SEURAN SÄÄNNÖT

Vahvistettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.1.2004

Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

1 § Yhdistyksen nimi on Suomen Sotahistoriallinen Seura ry, Krigshistoriska Samfundet i Finland rf. Nimestä voidaan käyttää epävirallista lyhennettä SSHS. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue koko Suomi.

Yhdistyksen toiminnan tarkoitus

2 § Yhdistyksen tarkoituksena on edistää sotahistoriallista tutkimustyötä ja asianharrastusta. Yhdistys toimii yhdyselimenä henkilöille ja oikeuskelpoisille yhteisöille, joita kiinnostaa sotahistoria, ase- ja varushistoria sekä Suomen sotahistorian tallentaminen ja vaaliminen.
Tätä työtä yhdistys tekee järjestämällä jäsenilleen kokouksia, seminaareja ja matkoja, sekä tukemalla sotahistorian alaa koskevaa tieteellistä tutkimusta. Yhdistys harjoittaa myös alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.
Toiminnassaan tarvittavat varat yhdistys saa kantamalla jäsenmaksuja, vastaanottamalla lahjoituksia ja testamentteja, myymällä omia julkaisujaan ja suorittamalla rahankeräyksiä sekä toimeenpanemalla arpajaisia ja maksullisia juhlatilaisuuksia.

Jäsenet, jäsenmaksut, eroaminen ja erottaminen

3 § Yhdistyksen varsinaiseksi äänivaltaiseksi henkilöjäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Rekisteröity seura tai yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö voi samalla tavalla liittyä seuran yhteisöjäseneksi.
Yhdistyksen kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Yhdistyksen kutsujäseneksi hallitus voi harkintansa mukaan kutsua sellaisia henkilöitä, jotka ovat ansioituneesti toimineet yhdistyksen tai sen tarkoitusperien hyväksi.
Ainaisjäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö, joka suorittaa henkilöjäsenen vuotuisen jäsenmaksun 15-kertaisena.
Yhdistyksellä voi olla kunniapuheenjohtajia ja kunniajäseniä, joiden valitsemisesta yhdistyksen hallitus tekee esityksen vuosikokoukselle. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen vaali tapahtuu vaadittaessa suljetuin lipuin, ja hyväksymiseen vaaditaan kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistö.

4 § Vuosikokous määrää henkilöjäsenten vuosimaksun suuruuden. Sen mukaisesti määräytyvät muut jäsenmaksut seuraavasti:
- kannattavan henkilöjäsenen sama kuin henkilöjäsenen vuosimaksu,
- yhteisöjäsenen sama kuin henkilöjäsenen vuosimaksu,
- kannattava yhteisöjäsen, henkilöjäsenen vuosimaksu kymmenkertaisena ja
- ainaisjäsenmaksu maksuvuoden henkilöjäsenen vuosimaksu viisitoistakertaisena.
Yhdistykseen liittymismaksu on kyseisen jäsenryhmän vuosimaksun suuruinen. Liittymisvuonna ei erikseen peritä vuosimaksua.
Kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet tai kutsujäsenet eivät suorita jäsenmaksua.

5 § Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen vuosimaksunsa maksamatta.
Jos jäsen on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja, hallitus voi erottaa jäsenen. Tällöin asianomaiselle henkilölle on varattava mahdollisuus ennen käsittelyä esittää kantansa suullisesti tai kirjallisesti hallitukselle.

Hallitus, puheenjohtaja ja tilikausi

6 § Yhdistyksen hallitukseen valitaan vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan puheenjohtaja ja kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan 12 jäsentä.
Vuosittain on neljä (4) jäsentä erovuorossa. Erovuoron määrää kahtena ensimmäisenä vuotena arpa.
Uudelleenvalinta on sallittu.

7 § Vuosikokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, joka samalla toimii yhdistyksen puheenjohtajana.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

8 § Hallitus kokoontuu puheenjohtajan pitäessä sitä tarpeellisena tai jos vähintään neljä (4) hallituksen jäsentä sitä esittää.
Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kuusi (6) hallituksen jäsentä on saapuvilla.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

9 § Puheenjohtaja johtaa yhdistyksen toimintaa sekä edustaa yhdistyksen hallituksen muiden jäsenten kanssa.
Hallituksen kokouksissa ja yhdistyksen ylimääräisissä kokouksissa puheenjohtaja johtaa keskustelua.
Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan estyneenä ollessa tämän tehtäviä.

10 § Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.

11 § Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on jätettävä päättyneen kauden tilinpäätös tilintarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee palauttaa tilinpäätös ja antaa tilintarkastuskertomus hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.
Takaisin sivun alkuun

Vuosikokous

12 § Yhdistys kokoontuu vuosikokoukseensa viimeistään maaliskuussa ja ylimääräiseen kokoukseen, milloin yhdistyksen kokous niin päättää tai milloin hallitus pitää sitä tarpeellisena tai jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselle esittää ilmoittaen samalla myös kokouksen aiheen. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

13 § Kutsu vuosikokoukseen ja ylimääräiseen kokoukseen on ainakin kymmenen (10) päivää ennen kokousta joko julkaistava yhdessä (1) suomenkielisessä Helsingissä ilmestyvässä päivälehdessä tai lähetettävä joko kirjeitse tai sähköpostitse niille jäsenille jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa.
Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

14 § Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) kokouksen puheenjohtajan vaali,
2) kahden (2) pöytäkirjantarkastajan ja kahden (2) ääntenlaskijan vaali.
3) kokouksen laillisuuden toteaminen,
4) kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen,
5) tilinpäätös, joka sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot, sekä tilintarkastuskertomuksen,
6) hallituksen ja muiden vastuuvelvollisten vastuuvapaus,
7) yhdistyksen puheenjohtajan vaali,
8) hallituksen erovuoroisten jäsenten vaali,
9) kahden (2) tilintarkastajan, joista toisen tulee olla hyväksytty, ja kahden (2) varamiehen, joista toisen tulee olla hyväksytty, vaali,
10) toimintasuunnitelma,
11) vuosi- ja liittymismaksu,
12) talousarvio ja
13) muut kokouskutsussa mainitut ja hallituksen tai jäsenten kokoukselle jättämät asiat.

15 § Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tammikuun loppuun mennessä, että asia voidaan sisällyttää vuosikokouskutsuun.

16 § Yhdistyksen kokouksissa äänestykset ja vaalit ovat avoimia, ellei toisin vaadita. Valtakirjalla edustaminen ei ole mahdollista. Henkilöjäsenillä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on äänioikeus. Yhteisö-, kutsu- ja kannattavilla jäsenillä ei ole ääni- eikä vaalioikeutta.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaalin ollessa kysymyksessä ratkaisee tällaisessa tapauksessa arpa.

Palkitsemiset

17 § Yhdistys palkitsee ja muistaa toimintaansa ansiokkaasti vaikuttaneita jäseniään ja toimintaansa merkittävästi tukeneita henkilöitä ja yhteisöjä ansiomerkein, pöytästandardein ym. vastaavin huomionosoituksin.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen vuosikokouksessa kutsua henkilö, joka on aivan erityisellä tavalla edistänyt tai tukenut yhdistyksen toimintaa tai sen tavoitteita.

Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

18 § Yhdistyksen sääntöjen muuttamista koskevat ehdotukset on kirjallisesti jätettävä hallitukselle viimeistään tammikuun loppuun mennessä. Hallituksen on jätettävä ehdotukset vuosikokouksen ratkaistavaksi. Jotta ehdotus tulisi hyväksytyksi, vaaditaan vähintään kolmen neljäsosan (¾) ääntenenemmistö vuosikokouksessa sekä yhdessä vähintään kolmekymmentä (30) päivää vuosikokouksen jälkeen muutosehdotuksen johdosta koollekutsutussa kokouksessa.

19 § Yhdistyksen purkamista koskevan päätöksen täytyy saada, jotta se olisi pätevä, vuosikokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) äänten enemmistö, samoin vähintään kolmekymmentä (30) päivää vuosikokouksen jälkeen pidettävässä ylimääräisessä kokouksessa.
Siinä tapauksessa, että sääntöjen määräämässä järjestyksessä on tehty päätös yhdistyksen purkamisesta, on yhdistyksen kaikki jäljellejääneet varat luovutettava jollekin yhdistyksen tarkoitusperiä ajavalle oikeuskelpoiselle yhteisölle tai laitokselle, joka määrätään edellä mainituissa yhdistyksen purkamisesta päättävissä kokouksissa.

20 § Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia.