Sotahistorialliset aikakauskirjat

Sotahistoriallinen aikakauskirja 44/2024

Sotahistoriallinen aikakauskirja 43/2023

Sisällys

Lukijalle
Hannu Takala: Venäjän armeijaan ja Saksaan jääkärikoulutukseen Kannakselta vuosina 1914–1917 lähteneet
Maija Ikonen: Rintamasotilaskotisisarten kokemukset talvi- ja jatkosodassa
Hannu Liimatta: Upseerikoulutuksen järjestelyt talvi- ja jatkosodassa
Kari Huhtala: Joukkokieltäytymiset kenttäarmeijassa syksystä 1941 kevääseen 1942
Petteri Jouko: Uusi ja hidas alku – Puolustusvoimien materiaalisesta kehittämisestä vuosina 1945–1955
Aki Piesala: Näkemykset kevyiden aseiden tulivoimasta 1950-luvun Puolustuslaitoksessa
Jussi Pajunen: Reservi suomalaisessa puolustussuunnittelussa ja sotataidossa vuosina 1917–1966
Ohto Manninen: Mannerheimin adjutantin Ragnar Grönvallin haastattelu 1977
Tapio Koskimies: Retki Lapin sodan taistelupaikoille
Pasi Tuunainen: Lievää pudotusta – katsaus vuoden 2022 sotahistorialliseen kirjallisuuteen
Carl-Fredrik Geust: (Sota)historia politiikan apuvälineenä Venäjällä
Suomen Sotahistoriallinen Seura ry – Krigshistoriska Samfundet i Finland rf: Toimintakertomus vuodelta 2022

Sotahistoriallinen aikakauskirja 42/2022

Sisällys

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 42/2022 – uudistuksia ja perinteitä
Jorma Vappula: Jääkäreitä ja talonpoikia – verojääkärijärjestelmän toteuttaminen Ylä-Satakunnassa 1800-luvun alkupuolella
Stefan Backlund: Aktivismin harmaa eminenssi – Almar Fabritiuksen toiminta Suomessa ja Ruotsissa 1899–1919
Otto Aura: Hevosottokokeilu Sulkavalla ja Rantasalmella. Puolustusvalmiuden kehittämistä vuonna 1930
Petteri Jouko & Aku Kangas: Rynnäkkötykki BT-42 – maineensa ansainnut?
Mikko Karjalainen: Ukko-Pekka nostattaa mielialoja – presidentti P. E. Svinhufvud jatkosodassa
Vladimir Panschin: Neuvostoliiton Suomeen suuntaamat radiopelit 1942–1943
Lauri Vuorinen: Puolustusvoimien ensimmäiset hankinnat Neuvostoliitosta vuonna 1959
Johanna Palokangas: Puolustusvoimien SA-kuvat historiantutkimuksen lähteenä
Kari Selén: Mannerheimin tie
Pasi Tuunainen: Uusi normaali vanhoilla linjoilla – katsaus vuoden 2021 sotahistorialliseen kirjallisuuteen
Carl-Fredrik Geust: Katsaus vuonna 2021 ilmestyneeseen venäjänkieliseen sotahistorialliseen kirjallisuuteen
Suomen Sotahistoriallinen Seura ry – Krigshistoriska Samfundet i Finland rf: Toimintakertomus vuodelta 2021

Sotahistoriallinen aikakauskirja 41, 2021

– Antti-Veikko Haimila: Kommodori Gustav von Schoultz meristrategina – ensimmäisen maailmansodan kokemus ja ajatukset Suomen laivastosta
– Noora Viljamaa: Suomalaissotilaiden ja sotakoirien kumppanuus talvi- ja jatkosodassa
– Tomi Mertanen: Malmin lentokentän kahakka marraskuussa 1944
– Saramaria Virri: Pieni lapsus oli viedä tuhkatkin pesästä – Valvontakomission vaatimukset välirauhansopimuksen 14. artiklan perusteella
– Kimmo Lackman: Kiistely Wehrmachtin sotilaskarkuruustuomioista
– Raimo Ruokonen: Mennäänpäs tuosta vuoriston yli niin, että heilahtaa – Ardennien taistelut talvella 1944–1945 suomalaisen sotahistorian harrastajan silmin
– Petteri Jouko: Vaikeat kaupat – panssarivaunuhankinnat Britanniasta 1960-luvun alussa
– Ohto Manninen: Kysymys Suomen ja Neuvostoliiton sotilaallisista konsultaatioista ja yhteisistä – sotaharjoituksista
– Raija Ylönen-Peltonen: Sotapolun jäljillä arkistossa – talvi- ja jatkosodan henkilöhistoriallisista arkistolähteistä Kansallisarkistossa
– Tapio Koskimies: Matka Espanjan sisällissodan tapahtumapaikoille 2017
– Pasi Tuunainen: Pandemian varjossa – katsaus vuoden 2020 sotahistorialliseen kirjallisuuteen
– Carl-Fredrik Geust: Katsaus vuonna 2020 ilmestyneeseen venäjänkieliseen sotahistorialliseen kirjallisuuteen
–Suomen Sotahistoriallinen Seura ry: Toimintakertomus vuodelta 2020

Sotahistoriallinen aikakauskirja 40, 2020

– Mikko Karjalainen: Lukijalle
– Erkki Hietaniemi: Pohjanmaan rykmentin selviytyminen Preussin sodassa 1626–1629
– Veikko Kärnä: Lillierin hiihtokomennuskunta – sisällissodan erikoisjoukko
– Antti Ruokonen: Linnoittaminen kylmässä Pohjolassa – belgialainen sotilasvaltuuskunta Suomessa
– Vladimir Panschin: Neuvostoliiton Suomeen suuntaama tiedustelu- ja tuhotyötoiminta 1941–1944
– Jukka Rislakki: ”Villi Jurtsen” ja suunnitelmat Suomen vakoojakoulun tuhoamiseksi
– Carl-Fredrik Geust: Suomalainen tähystysasema Pietarhovissa purjehduskausina 1942 ja 1943
– Aki Piesala: Harvinaisuuksia, palkintoja ja suomalaista asesepän työtä – sotilaskäsiaseet Suomen     kansallismuseon kokoelmissa
– Pasi Tuunainen: Romahdus – katsaus vuoden 2019 sotahistorialliseen kirjallisuuteen
– Carl-Fredrik Geust: Katsaus vuonna 2019 ilmestyneeseen venäjänkieliseen sotahistorialliseen kirjallisuuteen
– Suomen Sotahistoriallinen Seura ry – Krigshistoriska samfundet i Finland rf: Toimintakertomus vuodelta 2019

Sotahistoriallinen aikakauskirja 39,2019

– Mikko Karjalainen: Tervetuloa Suomen Sotahistoriallisen Seuran 75-vuotisjuhlaseminaariin
– Vesa Tynkkynen: Musta aukko. Onko talvisotaa edeltävien vuosikymmenien sotahistorian tutkimuksessa aukkoja?
– Pasi Tuunainen: Suomen sotavuosia 1939-1945 perinteisestä näkökulmasta käsittelevä sotahistoriantutkimus  
– Ville Kivimäki: Sodan sosiaali- ja kulttuurihistoria 1939-1945
– Petteri Jouko: Paljon on vielä tehtävää – suomalainen kylmän sodan sotahistorian tutkimus
– Alpo Juntunen: Autonomian sotilaallinen ulottuvuus
– Janne Mäkitalo: Pommarijääkärit – Jääkäripataljoona 27:n miesten saama hävityskoulutus ja sabotaasitehtävät
– Jukka I. Mattila: Talvisodan virolaiset vapaaehtoiset
– Pekka Tuomikoski: TK-miesten toiminnan ohjaaminen jatkosodan alussa
– Tapio Koskimies: Englannin kanaalin alueen sotahistoriaa
– Pasi Tuunainen: Keskiössä satavuotismuistot – katsaus vuoden 2018 sotahistorialliseen kirjallisuuteen
– Carl-Fredrik Geust: Katsaus vuonna 2018 ilmestyneeseen venäjänkieliseen sotahistorialliseen kirjallisuuteen
– Suomen Sotahistoriallinen Seura ry-Krigshistoriska Samfundet i Finland rf: Toimintakertomus vuodelta 2018

Sotahistoriallinen aikakauskirja 38,2018

– Ohto Manninen: Vuoden 1918 sota – hävisikö tutkimus nimikiistelylle (esipuhe)
– Stefan Backlund: Isak Alfthan ja Suomen sotilastiedustelun perustaminen 1915–1918
– Ohto Manninen: Viaporin rannikkotykistön alasajo maaliskuussa 1918
– Jouni Eerola: Savon radan työväenkaartien lyhyt sota
– Juha Poteri: Lääkintähuolto Suomen vapaussodassa vuonna 1918
– Christian Jokinen: ”Georgian legioona”, Saksan Kaukasian-retkikunta ja Georgian lyhyt itsenäisyys 1918–1921
– Markus Wahlstein: Rajavartiointia vai keskitysten suojaamista? Puolustusvoimien kaksijakoinen tehtävä vuonna 2018
– Kari Selen: Suojeluskuntien jääkärit
– Mikko Tyni: Marsalkan varjot: ylipäällikön henkilösuojaus talvi- ja jatkosodassa
– Mikko Virta: Mig-hävittäjäsotku kylmän sodan kulisseissa 1954
– Vesa Tynkkynen: 100 vuotta uhkalähtöistä puolustussuunnittelua
– Pasi Tuunainen: Selkeää kasvua itsenäisyyden juhlavuonna – katsaus vuoden 2017 sotahistorialliseen kirjallisuuteen
– Carl-Fredrik Geust: Kiinnostus Suomen sotahistoriaan jatkuu Pietarissa ja Petroskoissa – katsaus vuonna 2017 ilmestyneeseen venäjänkieliseen sotahistorialliseen kirjallisuuteen
– Suomen Sotahistoriallinen seura ry – Krigshistoriska Samfundet i Finland rf
Toimintakertomus vuodelta 2017

 

Sotahistoriallinen aikakauskirja 37,2017

– Raija Ylönen-Peltonen: Kohtaamisia rajalla – tiedustelutoimintaa Karjalan kannaksella 1920-luvulla

– Ville Vänskä: Laivaston sotapelejä 1920-40-luvuilta

– Heidi Ruotsalainen: Gestapon tähtäimessä? Suomen ilmailuasiamiehen eversti luutnantti Bertel    Mårtensonin ristiriitainen elämä

– Juha Ratinen: Anschlussista vuoden 1938 syyskuun kriisiin – kuinka syyskuun kriisistä tuli talvisodan liikekannallepanon kenraaliharjoitus

– Päivi Pasanen ja Pekka Kujamäki: Tulkit jatkosodan ajan suomalaisilla sotavankileireillä

– Olli Siitonen: Tappamisen psykologia ja yhdysvaltalaisen rintamasotilaan kokemukset Vietnamin sodassa

– Ville Kontinen: HMS Versatile – mitä kaikkea valokuva paljastaa

– Mikko Karjalainen: Tuokiokuvia talvi- ja jatkosodasta Itä-Lapissa. Suomen Sotahistoriallisen seuran retki 17. syyskuuta 2017

– Pasi Tuunainen: Vakiintuneella julkaisu-uralla – katsaus vuoden 2016 sotahistorialliseen kirjallisuuteen

– Carl-Fredrik Geust: Uusvenäläinen patriotismi ja Suuren isänmaallisen sodan kanonisointi – katsaus Suomeen liittyvään venäjänkieliseen sotahistorialliseen kirjallisuuteen

– Suomen Sotahistoriallinen Seura ry. – Krighistoriska Samfundet i Finland Rf.: Toimintakertomus vuodelta 2016

 

Sotahistoriallinen aikakauskirja 36,2016

– Mikko Karjalainen: Vähän uutta, vähän vanhaa, vähän lainattua – uutta sotahistoriaa etsimässä

– Anna Huhtala: Aate kuolemankäsittelyssä Suomen sisällissodassa punaisten puolella keväällä 1918

– Jarkko Koukkunen: Suojärven hävitys osana suomalaisjoukkojen poltetun maan taktiikan käyttöä talvisodassa 1939?1940

– Pentti Airio: Ilmapuolustuksen kultakeräys vuosina 1940?1941. Mihin varat käytettiin?

– Jussi Pajunen: Alueellisen ilmavalvonnan alasajo – ilmavalvonnan organisoiminen osaksi ilmavoimien viestijoukkoja 1941?1943

– Olli Joukio: Raamitettu päätäntävalta – Soteva, Karelia ja Porin Konepajan sotakorvaustuotanto 1944–1952

– Juha Hollanti: Sumussa, savussa ja pyryssä – maasto ja olosuhteet osana suomalaista taktista ajattelua sotien jälkeen

– Marko Palokangas: Veikko Koppinen – kadettiupseeri, sissitoiminnan ideanikkari, rakastava perheenisä ja herkkä runoilija

– Lauri Haavisto & Riitta Blomgren, Museokokoelmien käyttö näyttelyissä – esimerkkejä Sotamuseosta ja muualta

– Ahti Lappi: Sotahistoriallinen retki Vietnamiin

– Pasi Tuunainen: Paluu normaaliin tarjontaan – katsaus vuoden 2015 sotahistorialliseen kirjallisuuteen

– Carl-Fredrik Geust: Katsaus Venäjällä laadittuun Suomen sotahistoriaan liittyvään kirjallisuuteen

– Suomen Sotahistoriallinen Seura ry: Toimintakertomus vuodelta 2015

 

Sotahistoriallinen aikakauskirja 35,2015

– Mikko Karjalainen: Sotahistoriallinen aikakauskirja sotahistorian tutkimuskentässä
– Jaakko Valtanen: YYA-Suomi idän ja lännen ristivedossa
– Ida Suolahti: Sotavangit Suomen, Saksan tai Ukrainan puolesta – Sotavankijoukko-osastot talvi- ja jatkosodan aikaisissa suunnitelmissa
– Tellervo Krogerus: Lähtö Konevitsasta maaliskuussa 1940
– Iisko Lehto: ”Jaakkiman sota” ? Armeijakunnan talvisotaharjoitus maaliskuussa 1937
– Juha Hollanti: Pyrkimys yllätykseen ? Maasto ja olosuhteet osana suomalaista taktista ajattelua ennen talvisotaa
– Niilo Kivistö: Brittiläiset sukellusveneet Itämerellä 1914-1918
– Kerkko Nordqvist: Karjalan kannaksen pienet linnakkeet – vaiheita 1700-luvulta nykypäivään
– Matti J. Kankaanpää: Ratsuväki Napuen taistelussa 1714
– Heidi Ruotsalainen: Suomen Sotahistoriallisen Seuran jäsenmatka Kaakonkulman linnoituksille                                – Pasi Tuunainen: Uusintapainosten vuosi – katsaus vuoden 2014 sotahistorialliseen kirjallisuuteen
– Lauri Haavisto: Tarinoita vapaaehtoisista ja sotainvalideista – Sotamuseon erikoisnäyttelyt 2015
– Suomen Sotahistoriallinen Seura ry ? Toimintakertomus vuodelta 2014

Sotahistoriallinen aikakauskirja 34, 2014

– Mikko Karjalainen: Suomen Sotahistoriallisen Seuran 70-vuotisjuhlaseminaari
– Vesa Tynkkynen: Suomen sotilaallinen tilanne tammikuussa 1944
– Markku Joki-Sipilä: Suomi Saksan näkökulmasta tammikuussa 1944
– Ohto Mannninen: Toissijainen suunta – puna-armeijan operaatioajatukset Suomen suunnalla alkuvuonna 1944
– Pasi Kesseli: Suomen tilanne länsiliittoutuneiden näkökulmasta 1943-1944
– Jukka Kulomaa: Karjalan linnoitusalue Leningradin suojana ja suomalaisten sotilaallisissa suunnitelmissa
– Antti-Veikko Haimila: Päämajan ja Merivoimien suhde rannikolla suoritettujen operaatioiden suunnittelussa ja toimeenpanossa vuonna 1941
– Ville Kivimäki: IV Armeijakunnan joukossa puhjenneet paniikki-ilmiöt kesällä 1944
– Matti Lackman: Suur-Ruotsi vai itsenäinen Suomi? Puntarointia ja kevään 1918 lopputulos
– Seppo Lehto: Suomen Sotahistoriallisen Seuran Berliinin-matkat 2013
– Pasi Tuunainen: Valoa tunnelin päässä – katsaus vuoden 2013 sotahistorialliseen kirjallisuuteen
– Suomen Sotahistoriallinen Seura ry: Toimintakertomus vuodelta 2013

 

Sotahistorillinen Aikakauskirja 33, 2013

– Otto Aura: Linnoitustöiden organisointi jatkosodan hyökkäysvaiheessa
– Markku Palokangas: Taistelukentän välineet ja niiden taistelutekninen käyttö Suomen rintamilla 1941-1944
– Ilari Taskinen: Sopeutumiskyvyn dokumentit – sota-ajan kirje kokemuksen jäsentäjänä
– Helena Pilke: ”Kansallista mieltä ja oikeita tietoja maailman tapahtumista” – miehityshallinto lehdentekijänä Itä-Karjalassa 1941-1944
– Liisa Vuonokari: Itä-Karjalan opettajaleiri suomalaisten ja itäkarjalaisten kohtaamisen paikkana 1941-1944
– Pauli Heikkilä: Lähettiläs T. M. Kivimäki Euroopan keskuksessa 1941-1944 – Euroopan periferian puolesta
– Juhani Virkkunen: Lapin sodan aiheuttamat miinojen ja räjähteiden siviiliuhrit
– Juha Joutsi: Sukellusvene Vesikko museona
– Matti Keinonen ja Pasi Kesseli: Jäsenmatka Itä-Preussiin ja Baltiaan 7.-15.8.2012
– Pasi Tuunainen: Kaikesta huolimatta vanhoilla linjoilla – katsaus vuoden 2012 sotahistorialliseen kirjallisuuteen
– Suomen Sotahistoriallinen Seura ry: Toimintakertomus vuodelta 2012

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 32, 2012

 

– Pentti Airio: Puheenjohtajan tervehdys

– Riku Kauhanen: Kätköistä kumpujen, mullasta maan – taistelukenttäarkeologisesta tutkimuksesta

– Matti J. Kankaanpää: Suomalainen ratsuväki Pommerin sodassa

– Aino Sarje: 1800-luku, suomalaisen sotilasvoimistelun kultakausi

– Matti Lackman: Nikolai A. Maškevitš – kiistanalainen tutkintatuomari

– Juha Joutsi: Operaatio DB – tukilaivaisku Suomenlahdella 1919

– Veli-Matti Syrjö: Kenraali V. P. Nenonen sotilaspoliittisena vaikuttajana

– Eero Elfengren: Sotilastiedustelua Karjalan kannaksella 1918–1939

– Helena Pilke: Upseerit ja mainosmiehet isänmaan asialla

– Lasse Laaksonen: Minkälaisia kenraaleja Mannerheim johti talvisodassa – uusia tulkintoja yksilöistä ja heidän riidoistaan

– Tomi Mertanen: Suomen Talkoot – AKS:läisen työpalveluaatteen ilmentymä

– Yrjö Lehtonen: Sotahistoriaa neljän valtakunnan alueella

– Pasi Tuunainen: Murrosta kohti – katsaus vuoden 2011 sotahistorialliseen kirjallisuuteen

 

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 31, 2011

 

– Touko Perko: Voidaanko puhua jatkosodan ihmeestä?

– Ronny Rönnqvist: Hakaristin pitkä historia

– Olli Kleemola: Säälittävä ryssä, raakalaismainen bolsevikki vai sitkeä vastustaja?

– Noora Wilms-Narvola: Vieraat miehet talossa – naisten ja sotavankien suhteet jatkosodan aikana

– Carl-Fredrik Geust: Valkoiset emigrantit ja Stalinin sotilaat Suomen armeijassa

– André Swanström: Alkoholinkäyttö ja sukupuolimoraali sotilaspapiston moraalikeskustelussa 1941–1944

– Matti Lackman: SS-miehet ja jääkärit – yhtymäkohtia ja vertailua

– Juhani Lievonen: Rotbuche – laivastotukikohta Aspössä

– Heimo Kukkonen: Viljo Vyyryläinen – punaorvosta Marskin ritariksi

– Antero Uitto: Suomi, Karjala ja Viro stalinismin kourissa 1937–1941

– Pentti Airio: Normandia taistelutantereena

– Pasi Tuunainen: ”Ei mitään uutta kirjarintamalta” – katsaus vuoteen 2010

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 30, 2010

– Markku Palokangas: Eversti Vilho Tervasmäki

– Seppo Vehkamäki: Tsaarien laivanrakennusmetsästä maailmanperintökohteeksi – Raivolan lehtikuusimetsän arvojen ja sotateknologian muutokset

– Jussi Jalonen: Suomen kaartin taistelut Masoviassa toukokuussa 1831

– Christian Jämsen: Värnpliktig inhysing och frivillig student – underbefälet vid den finska militären 1881-1901

– Aleksi Mainio: Eteläisen alueen tiedusteluosasto ja Viron vapaussota

– Juuso Ylönen: Sivistyksen etuvartio vai rosvojoukko – lehdistön suhtautuminen suomalaisiin vapaaehtoisiin Viron vapaussodassa 1918-1919.

– Jukka Rislakki: Yhdysvaltain strategista tiedustelua ja ydinasemaalitusta Suomessa 1950- ja 1960-luvuilla

– Ermei Kanninen: Erään muistion tarina

– Antti Juutilainen: Itsenäisen Suomen rauhanaikaisten joukko-osastojen ja varuskuntien historiikit

– Carl-Fredrik Geust: Matka Krimille – vaikuttavaa sotahistoriaa

– Pasi Tuunainen: Kirja-alan murroksen varjossa – katsaus vuoden 2009 sotahistorialliseen kirjallisuuteen

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 29, 2010 (Teemana vuosi 1918)

– Esko Salminen: Vapaussota-sisällissota – edelleen tunteita herättävä tutkimusaihe

– Ohto Manninen: Venäjän sota vastavallankumouksellisia valkokaarteja vastaan

– Jarkko Kemppi: Oulun taistelu 1918 – haparoivaa sotataitoa

– Ohto Manninen: Suomen tasavallan punainen laivasto

– Kari Salo: Rautateiden merkitys ja käyttö vapaussodassa

– Jouni Eerola: Punaisen Suomen panssarijunat

– Hannu Romppainen: Lumimyrskyn turvin Ahvenanmaalle – Uudenkaupungin suojeluskunta 1918

– Jari Lehtoväre: Taistelu Riihimäestä 22.4.1918

– Markku Salomaa: Aarne Arvonen – viimeinen punakaartilainen

– Martti Turtola: John Screen (5.6.1939-24.9.2009) – merkittävä Mannerheimin ja Suomen sotahistorian tutkija

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 28, 2009
– Kai Laitinen: Yrjö Jylhä ja Talvisodan ”kiirastuli”
– Tapio Nurminen: Asevelvollisuuslaki ja kutsuntaikäisten karsinta ennen talvisotaa
– Tomi Mertanen: Rintama tiiviiksi, kansa yhtenäiseksi – AKS:n Rajan Turva -keräys ja Kannaksen linnoitustyöt kesällä 1939
– Carl-Fredrik Geust: Kansainvälinen apu Suomen ilmavoimille talvisodassa
– Eeva Tammi: Äyräpää 5.3.1940 – vastaisku taistelijoiden kertomana
– Antti Juutilainen: Tuntematon kenraali – Einar Nikolai Mäkisen tie puolustusvoimien kakkospaikalle
– Matti J. Kankaanpää: Suomen sota ja suomalainen ratsuväki
– Anssi Saari: Sotamuseo 80 vuotta – sotilasmuseotoimintaa Suomessa sodan ja rauhan oloissa
– Kari Selén: Malta sotahistoriallisena matkakohteena
– Pasi Tuunainen: Jokaiselle jotakin – katsaus vuoden 2008 sotahistorialliseen kirjallisuuteen

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 27, 2008
– Paavo Castrén: Ateenalaisten laulun tarina
– J. E. O. Screen: The Queen Dowager’s Life Regiment in Finland, 1772-1808
– Juha Poteri: Valkoisten kaatuneiden huolto Savon rintaman paikallishyökkäyksissä maaliskuun 1918 vaihteessa
– Carl-Fredrik Geust: Mitä lentäjävangit kertoivat
– Jussi Jalonen: Kolmannen valtakunnan idänsotaretki suomalaisen jääkäriupseerin esikoisen silmin
– Lauri Lehtonen: Ilmavoimien radiotiedustelu jatkosodassa
– Juhani Lievonen: Saksalaisten sukellusveneiden toiminta Suomen lähivesillä vuosina 1944-45
– Tuomas Rimpiläinen: Aseveljistä lapinpolttajiksi – saksalaiset suomenkielisessä lehdistössä Lapin sodan aikana 1944-45
– Esa Seppänen: Kenraali Yrjö Keinosen salamaeron taustat, syyt ja tapahtumat
– Pekka Saloranta: Sotamuseon vuosikirjojen I-VI (1948-1955), Sotahistoriallisen Seuran ja Sotamuseon vuosikirjojen VII-X (1971-1978) ja Sotahistoriallisen Aikakauskirjan 1-26 (1980-2007) sisällysluettelot

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 26, 2007
– Tuomas Hoppu: Tampereen taistelun tappiot 1918
– Juha Poteri: Karjalassa tammikuussa 1918 kaatuneiden valkoisten hautaaminen
– Aapo Roselius: Vapaussodan muisto Varsinais-Suomessa 1918-1939
– Veli-Matti Syrjö: Itsenäisen Suomen upseeriston muotoutuminen
– Oleg Božko: Ukrainalainen 44. Divisioona talvisodassa 1939-1940
– Eeva Tammi: Petäjäsaari 6.3.1940 – talvisodan suurimmat tappiot
– Petri Lonka: Äänislinna ja muut jatkosodan aikana uudelleen nimetyt kaupungit
– Antti Saarialho: Yhdysvaltain lend-lease -apu Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa
– Jouni Laari: Panssarintorjuntamme kehittyminen 1944-1964.

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 25, 2006
– Juho Kotakallio: Suomen ja Ison-Britannian tiedusteluyhteistyö 1918-1920
– Aarni Lehti: Merisodan strategioita Suomenlahdella 1919-1939
– Carl-Fredrik Geust: Suomen ilmakuvaustiedustelu ennen talvisotaa
– Henrik Tala: Ranskan hanke sotilasoperaatiosta Petsamoon talvisodan aikana
– Pasi Tuunainen: ”Ensiluokkainen esikuntaupseeri” – kapteeni Alpo K. Marttinen eversti Hjalmar Siilasvuon esikuntapäällikkönä talvisodassa
– Tomi Mertanen: SAT/VIA – myyräntyön mestarit
– Kari Selén: Sotamarsalkka Mannerheimin asema ja valtuudet talvisodan ja välirauhan aikana
– Mauno Jokipii & Ohto Manninen: Leningradin saarto: Saksan ja Suomen tavoitteet
– Niklas Jensen-Eriksen: Brittisiivin suihkukoneiden aikakauteen.
SUOMEN SOTAHISTORIALLINEN SEURA RY – KRIGSHISTORISKA SAMFUNDET I FINLAND RF: Toimintakertomus vuodelta 2005
Vuosikokouksessa 8.3.2006 palkitut

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 24, 2005
– Risto Ropponen: Saksan arvio Itävalta-Unkarista liittolaisena Kaksiliitossa 1879-1918 s. 9
– Veli-Matti Syrjö: ”Vankilan portit ovat suljetut ja kärsimyksen ovi avautunut” – kuvaus venäläisestä sotaväestä sadan vuoden takaa, s 22
– Anu Hakala: Maarian punakaartin naiskomppania Suomen sisällissodassa, s. 67
– Erkki Vasara: Maanpuolustuksen ja urheilun aatteellinen yhteys 1920- ja 1930-lukujen Suomessa, s. 79
– J. K. Kari: Ilmari Kiannon sotapetosjuttu talvisodan Suomussalmella, s. 112
– Keijo Heinonen: Kuka keksi ”Molotovin cocktailin”?, s. 131
– Matti Keltikangas: L. Arvi P. Poijärvi – sodanajan merkittävä vaikuttaja, s. 154
– Ahti Lappi: Kenttäarmeijan ilmatorjunta ratkaisutaisteluissa 1944, s. 175
– Lasse Laaksonen: Mannerheimin ja hänen kenraaliensa henkilösuhteet kesän 1944 taisteluissa, s. 207
– Eeva Tammi: Viipuria ei aiottukaan pitää 1944?, s. 228
– Tapio Koskimies: Tiedustelu säästöliekillä toisen maailmansodan jälkeen, s. 256
SUOMEN SOTAHISTORIALLINEN SEURA RY – KRIGSHISTORISKA SAMFUNDET I FINLAND RF: Toimintakertomus vuodelta 2004, s. 293
Vuosikokouksessa 9.3.2005 palkitut, s. 298

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 23, 2004
Ahti Lappi (Toim.): Suomen Sotahistoriallinen Seura ry – Krigshistoriska Samfundet i Finland rf 1944-2004, s. 9
– Markku Palokangas: Suomen sotahistorian museoiminen ja esineelliset lähdeaineistot, s. 21
– Veli-Matti Syrjö: Asiakirjat Suomen sotahistorian tutkimuksen lähteinä, s 35
– Antti Juutilainen: Talvi- ja jatkosodan komentajista laadittujen henkilökuvien anti sotahistorian tutkijoille, s. 67
– Mauno Jokipii: Mannerheim ja saksalaiset, s. 90
– Markku Salomaa: Punaupseeri Saviranta alias ”Alanne”, s 115
– K. B. Strelbitskij: Suomen ja Puolan Neuvostoliittoon kohdistunut tiedusteluyhteistyö 1921-1939, s. 122
– Ohto Manninen: Miehitysuhasta välirauhaan, s. 134
– Carl-Fredrik Geust: Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat kesän 1944 suurhyökkäyksessä Karjalan kannaksella, s. 143
Sotahistoriallinen Aikakauskirja 22, 2003
– Veli-Matti Syrjö: Mannerheim ja muut kenraalit, s. 7
– Jouni Sillanmäki: Näkökohtia suomalaisten osuudesta Viron vapaussotaan, s. 34
– Jarkko Kemppi: Viron suojeluskunnat 1917-1940, s. 63
– Markku Salomaa: Punaupseeri Vehviläisen ”venäläinen ruletti”, s. 103
– Valters Scerbinskis: Talvisota ja Latvia, s. 118
– Rauno Grönbacka: Merenkurkun talvitie 17.2.-25.3.1940, s. 136
– Mauno Jokipii: Hitlerin idänsodan luonne, s. 166
– Einar P. Laidinen: Suomalaiset tiedustelukoulut 1941-1944, s 218
– Markku Palokangas: VT-aseman menettäminen ja siihen johtaneet tekijät kesällä 1944, s. 237
– Markku Savia: Dak Pek – alkuperäiskansan leiritukikohta Vietnamin sodassa, s. 267

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 21, 2002
– J. E. O. Screen: Mannerheim rykmentinkomentajana
– Risto Ropponen: Lyhyt sota? Euroopan suurvaltojen suhtautuminen ajan operatiiviseen muotiajatukseen ”lyhyeen sotaan” ensimmäisen maailmansodan alkaessa
– Markku Salomaa: Suomalaiset punaupseerit Itä-Karjalan kansannousun kukistajina 1922
– Mauno Jokipii: Korkealta johdettu maa
– Pasi Tuunainen: Riihimäen-Kouvolan-Viipurin rataosan sotilaskuljetukset talvisodassa
– Veli-Matti Syrjö: Propaganda jatkosodassa
– Jyri Paulaharju & Aimo E. Juhola: Tiedusteluilmakuvaus – kenttätykistön silmä
– Martti Peltonen: Ilmavoimien tuki Suursaaren valtauksessa kevättalvella 1942
– Olavi Martikainen: Muistelmia sotavankeudestani Neuvostoliitossa 15.9.1942-25.12.1944.

Sotahistoriallinen Aikakauskirja, 20, 2001
– Stig Roudasmaa: Rajasuojeluskunnat itärajan turvana vapaussodassa ja heimosotien aikana s. 7
– Markku Salomaa: Suomalaisen Axel Bergin tarina: Sattumien kautta insinööriamiraaliksi ja Neuvostoliiton varapuolustusministeriksi, s. 36
– Carl-Fredrik Geust – Dimitrij Hazanov: Jatkosodan alun neuvostopommitukset, s. 49
– Veli-Matti Syrjö: Luutnantti Lammio vai vänrikki Koskela. Upseeri sodissamme 1939-1945, s. 89
– Mauri Toiviainen: Hajonnut pataljoona – kadonnut komentaja, s. 150
– Martti Turtola: Risto Ryti – sota-ajan valtiomies, s. 150
– Tapio Koskimies: Suomen sodanaikaisen tiedustelun salainen rahoitus ja sen käyttö, s. 169
– A.S. Härö: Suomi Napoleonin sotakartalla vuonna 1812. s. 220
– J.E.O. Screen: The last decades of tenure army in Finland: military effectiveness and cost effectiveness, s. 237
– Sotahistoriallinen Seura r.y.: Toimintakertomus vuodelta 2000, s. 272

Sotahistoriallinen Aikakauskirja, 19, 2000
(Teemanumero: Suomen voima talvisodassa)
– Jorma Juottonen: Suomen puolustusvoimien materiaalinen valmius talvisodan edellä, s. 7
– Urho Myllyniemi: ”Pietari Suuren merilinnoituksesta” talvisodan merivoimiin. Meripuolustuksen tila ja valmius syksyllä 1939, s. 21
– Martti Peltonen: Ilmavoimien valmius talvisodan edellä, s. 82
– Jyri Paulaharju: Kenttätykistö talvisodassa, s. 107
– Lasse Laaksonen: Olisiko taisteluja kyetty jatkamaan? Suomalaisten tilanne Kannaksella talvisodan lopussa 1940. s. 128
– Dmitri Frolov: Talvisodan 1939-40 neuvostoliittolaiset sotavangit, s. 175
– Antti Juutilainen: Talvisodan maavoimiin kuuluneiden joukkojen historiikit, s. 196
– Carl-Fredrik Geust: Venäläinen talvisotakirjallisuus, s. 220
– Markku Palokangas: Talvisota – 60 vuotta kunniamme päivistä. Erikoisnäyttely Sotamuseossa 30.11.1999-1.10.2000
– Sotahistoriallinen Seura r.y.: Vuoden 1999 toiminnasta, s. 248
– Sotahistoriallinen Seura r.y:n säännöt, s. 25

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 18, 1999
– J.E.O. Screen: Suomen Kadettikoulun kasvatit Venäjän armeijassa, s. 7
– Kari Selen: Suojeluskunnat tienhaarassa 1921, s..24
– Jari Leskinen: Sotilaallinen Suomen silta – Suomen sotilasjohto ja Viron puolustuksen vahvistaminen, s. 65
– Martti Peltonen: Ilmavoimien erikoishuoltolaitokset, Ilmailuvarikko ja ilmailukenttävarikot, talvisodassa, s. 107
– Aleksandr N. Medved – Dmitrij B. Hazanov: ADD:n hyökkäykset Helsinkiin helmikuussa 1944, s. 134
– Veli-Matti Syrjö: toisen maailmansodan aikaisista kenraaliylennyksistä puolustusvoimissa, s. 176
– Teemu Leivo: Kiinteän rannikkotykistön uudelleen ryhmittäminen Suomessa Pariisin rauhansopimuksen jälkeen, s. 195
– Cristoffer Ericsson: A Critical Survey of Eighteenth Century Sveaborg as a Sea Fortress; Sweden’s major Bulwark against Imperial Russia, s. 267
– Pekka Saloranta: Sotahistoriallisen Aikakauskirjan sisältö 1948-1998, s. 316
– Sotahistoriallinen Seura r.y.: Vuoden 1998 toiminnasta, s. 325

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 17, 1998
– Lars Rönnquist: Lunkulansaaren ja Mantsinsaaren maihinnousun torjuntataistelut heinäkuussa 1941 s. 7
– Jukka Suviniemi: Brest-Litovskin rauhan taustoista ja seuraamuksista 1917-1918. Itärintaman erillisrauhan poliittisia vaikutusarviointeja Suomen itsenäistymiseen, vapaussotaan s. 32
– Ohto Manninen: Pietarilaiset joukot Suomessa 1918 s. 45
– Matti Lackman: Punasissit suksilla. Punaisten sissitaktiikka Neuvosto-Karjalan kapinan kukistamisessa 1921-1922 s. 83
– Markku Salomaa: W. D. Gröndahl ja V. P. Nenonen viholliset vastoin tahtoaan s. 114
– Heikki Paarma – Elja Puranen – Erkki Käkelä: Näkökohtia pioneeritoiminnan järjestelyistä läntisellä Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944 s. 133
– Pehr-Erik Nyman: Kapteeni Hall Hangon vesillä 1854-1855 s. 170
– Martti Peltonen: Ilmavoimien lentokalusto talvi- ja jatkosodassa s. 204
– Markku Palokangas: Suomen panssarintorjunnan tykkiaseistus s. 242
– Sotahistoriallinen Seura ry: Vuoden 1997 toiminnasta s. 306

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 16, 1997
 (Teemanumero: Valvontakomission aika)
– Martti Turtola: Liittoutuneiden Valvontakomission organisaatio ja sijoittuminen Suomeen s. 9
– Ohto Manninen: Välirauhansopimuksen valvonta s. 31
– Pekka Visuri: Valvontakomission vaikutus Suomen sotilaspolitiikkaan s. 58
– Hannu Rautkallio: Puuttuvia argumentteja Stalinin pehmeään linjaan Suomessa 1944-1945 s. 79
– Erik Wihtol: Merivoimat valvontakomission kynsissä s. 113
– Konstantin Strelbitski: Suomalaisia aluksia Neuvostoliiton palveluksessa 1944 s. 153
– Carl-Fredrik Geust: Stalinin haukat Suomen kentillä s. 157
– Veli-Matti Syrjo: Miehet univormun takana valvontakomission jäsenet suomalaisin silmin s. 179
– Martti Turtola – Pasi Kesseli: Katsaus poliittiseen ja sotahistoriaan liittyviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin s. 208
– Sotahistoriallinen Seura ry: Vuoden 1996 toiminnasta s. 223

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 15, 1996
– Stig Roudasmaa: Teräskypärä Suomen puolustusvoimissa s. 7
– Martti Peltonen: Keskustelu ilmavoimista 1920- ja 1930-luvuilla s. 67
– J. O. Hannula: ”Summan läpimurto” s. 121
– Gábor Richly: Unkari ja Suomen talvisota s. 134
– Antti Laine: Miinanraivaukset Neuvosto-Karjalassa sodan jälkeen 1944-1947 s. 197
– Jaakko Lehtovirta: Puolustusvoimien kenraalinarvojen ja -arvomerkkien uudistus kansainvälisen kehityksen valossa s. 227
– Martti Turtola – Pasi Kesseli: Katsaus poliittiseen ja sotahistoriaan liittyviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin s. 251
– Sotahistoriallinen Seura ry: Vuoden 1995 toiminnasta s. 272

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 14, 1995
– Ali Pylkkänen: Vanhempi jakolaitos ja sotaväen aluejärjestelmä – ”Ruotsin kotimainen suurvaltaihme” s. 7
– J. E. O. Screen: Suomen sotaväki 1881-1901 s. 40
– Markku Salomaa: Punaupseeri Toivo Antikaisen toiminta ammattivallankumouksellisena vuosina 1918-1941 s. 60
– Pavel Aptekar: 8. Armeijan toiminta Neuvostoliiton-Suomen sodan 1939-1940 alkuvaiheessa s. 95
– Teuvo Rönkkönen: Linnoitustykistö – aselaji välirauhan alkamisesta jatkosodan loppuun s. 106
– Martti Peltonen: Kaukopartioiden lentokuljetukset jatkosodassa ja Lapin sodassa s. 169
– Antti Juutilainen: Jatkosodan ajan maavoimien joukko-osastohistoriat s. 218
– Martti Turtola – Ari Raunio: Katsaus poliittiseen ja sotahistoriaan liittyviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin s. 60
– Sotahistoriallinen Seura ry: Vuoden 1994 toiminnasta s. 273

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 13, 1994
 (Teemanumero: Torjuntavoitto)
– Tervehdykset Seuran 50-vuotisjuhlaseminaarissa s. 7
– Martti Turtola: Poliittinen kehitys ennen suurhyökkäystä s. 13
– Ohto Manninen: Suurhyökkäys ja sen päämäärät s. 24
– Antti Juutilainen: Valkeasaaresta Ilomantsiin. Maasotatoimet 10.6.-13.8.1944 s. 45
– Erik Wihtol: Meripuolustus 1944 – aukeaako Suomenlahti s. 66
– Carl-Fredrik Geust: Helsingin ja Kannaksen taivaalla 1944 Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien toiminnasta s. 124
– Martti Turtola: Suomi ja Neuvostoliiton antautumisvaatimus s. 164
– Ohto Manninen: Neuvostojoukot Suomen rajoilla kesällä 1944 s. 167
– Sotahistoriallinen Seura ry: Vuoden 1993 toiminnasta s. 194

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 12, 1993
– Markku Salomaa: Suomalaisrykmentti Venäjän kansalaissodassa s. 7
– Henry Herlin: Suojeluskuntaupseerijärjestelmän vaiheet s. 46
– Paavo Talvio: Talvi- ja jatkosodan sotasaalislippuja Sotamuseossa s. 61
– Reijo Suominen: IV Armeijakunnan huollon järjestelyt kesällä 1944 taisteltaessa VKT-asemassa s. 108
– Juhani Paakkinen: Ilmatilan loukkaukset 1945-1959 Suomen rajoilla s. 190
– Erik Wihtol: Yhdysvaltain arkistot s. 225
– Sotahistoriallinen Seura ry: Vuoden 1992 toiminnasta s. 233

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 11, 1992
– Erik Wihtol: Hyökkäys Rågervikiin 1790 s. 7
– Pentti Palmu: Rannikkotykistön ilmatorjunnan tarve 1919-1925 s. 35
– Evald Laasi: Neuvostoliiton ilmavoimien hyökkäyksestä Suomeen talvisodan aikana Virossa sijaitsevista tukikohdista s. 49
– Ohto Manninen: Neuvostoliiton operatiiviset suunnitelmat 1939-1941 Suomen suunnalla s. 77
– Pentti Aalto: Sotasyyllisyyslaki ja ministeri Ramsayn matka Berliiniin s. 177
– Ilmari Hakala: Sotakorkeakoulun tutkimuskentältä s. 189
– Sotahistoriallinen Seura ry – Krigshistoriska Samfundet rf: Vuoden 1991 toiminnasta s. 192

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 10, 1991
– Matti Lappalainen: Lukijalle s. 3
– Vilho Tervasmäki: Linnoittaja ja historioitsija s. 7
– Ali Pylkkänen: Hämeen Jalkaväkirykmentin ja Hämeen-Uudenmaan Ratsuväkirykmentinvuoden 1641 päällystön palvelusura s. 12
– Esa Sundbäck: Britannian Suomea koskevat sotilaalliset suunnitelmat vuosina 1918-1919 s. 47
– Jyri Paulaharju: Kenttätykkien hankinnat ja menetykset sota-aikana 1939-1945 s. 71
– Nils Erik Stenbäck: De krigförandes fredssonderingar 1939-1945 s. 109
– Arne Stade: Svenska frivilligbataljonen framför Hangö 1941 s. 133
– Martti Turtola: Talvisotakeskustelun huipennus – talvisota tutkimuksessa ja kirjallisuudessa s. 195
– Sotahistoriallinen Seura ry: Vuoden 1990 toiminnasta s. 208

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 9, 1990
– Matti Lappalainen: Lukijalle s. 3
– Keyo Mikola: Jarl Gallén 23.5.1908-27.3.1990 s. 6
– Mauno Jokipii: Parkumäen taistelu 21. heinäkuuta 1789 s. 11
– Vesa Vares: Hans Kalm ja suurpolitiikka – tottelemattomuudella miltei maailmanhistoriaan s. 49
– Erik Tudeer: Ålands Hemvärn 1939-1940 s.89
– Veli-Matti Syrjö: Kulttuurien kohtaaminen – englantilaiset talvisodan vapaaehtoiset Suomessa s. 134
– Markku Palokangas: Miekan tarina itsenäisen Suomen puolustusvoimissa s. 157
– Sotahistoriallinen Seura ry: Vuoden 1989 toiminnasta s. 203

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 8, 1989
– Matti Lappalainen: Lukijalle s. 3
– Ohto Manninen: Valkoisen armeijan suojeluskuntarykmentti s. 7
– Jyri Paulaharju: Sotilaskartoitus Suomessa vuosina 1918-1940 s. 37
– Göran Andolf: Den Svenska Frivilligkåren i Finlands vinterkrig 1939-1940 s. 76
– Nikolai Baryshnikov: Neuvostoliittolais-suomalainen sota s. 133
– Lauri Saario: Kaatuneiden evakuointikeskusten toiminta talvi- ja jatkosodassa s. 166
– Martti Turtola: Sotaa ja politiikkaa s. 209
– Sotahistoriallinen Seura ry. s. 214

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 7, 1988
– Jaakko Valtanen: Puolustusvoimain komentajan tervehdys s. 3
– Matti Lappalainen: Lukijalle s. 5
– Matti Lappalainen: Sotahistoria julkaisutoiminnan haasteena – neljä vuosikymmentä sotahistoriallista vuosi-aikakauskirjaa s. 9
– Vilho Tervasmäki: Jääkärien marssi ja marssin runoilija s. 19
– Paavo Talvio: Toinen Karjalan raskas tykistöpatteri 1918 s. 29
– Yrjö Pohjanvirta: Inon linnoitus s. 59
– Veli-Matti Syrjö: Jääkärikohtaloitten kirjoa s. 85
– Sirkka Syrjö: Suomalaisten upseerien opiskelu Italiassa 1920-lovulla s. 109
– Ermei Kanninen: Venäläiset emigrantit Suomen neuvostoliittolaisia sotavankeja avustamassa s. 144
– Jyri Paulaharju: Suustaladattavista tykeistä ja niiden tunnistamisesta s. 152
– Sotahistoriallinen Seura ry: Toiminnasta vuonna 1987 s. 184

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 6, 1987
– Paavo Talvio: Marsalkka Mannerheimille kuuluneet teräaseet – asehistoriallinen katsaus s. 7
– Heikki Pohjanpää: Mannerheimin puheet s. 39
– Veli-Matti Syrjö: Tykistön kenraali Vilho Petter Nenosen Venäjän ajoilta s. 66
– Martti Turtola: Eräitä näkökulmia suomalais-virolaisiin sotilassuhteisiin l920- ja 1930-luvuilla s. 95
– Kari Selén: Paavo Talvelan Amerikan-matka 1939 s. 111
– Boris Saarmaa: Kokemuksistani yhteysupseerina Yhteysesikunta Roissa 1941-1944 s. 130
– Martti Turtola – Sampo Ahto: Katsaus sotahistoriaan liittyviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin s. 158
– Sotahistoriallinen Seura ry: Toiminnasta vuonna 1986 s. 169
Säännöt s. 174
Jäsenistö s. 179

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 5, 1986
– Ohto Manninen: Poukkurinteen kahakka 1742 s. 5
– Stig Roudasmaa: Sotilasvirkapuvut vuonna 1918 s. 29
– Åke Backström: Viipurin upseerikokelaskurssi 1918-1919. Hajatietoja opettajista ja oppilaista s. 103
– Lauri Saario: Sotiemme 1939-1945 tunnistamattomat suomalaiset kaatuneet s. 124
– Sampo Ahto: Pekka Peitsi ja toinen maailmansota s. 154
– Paavo Talvio: Panssarijunat talvi- ja jatkosodan taisteluissa s. 193
– Matti Lappalainen: Sotahistorian tutkimuksen kansainvälisiä ilmentymiä Stuttgartissa vuoden 1985 elo- syyskuun vaihteessa pidetyistä kokouksista s. 236
– Sotahistoriallinen Seura ry: Toiminnasta vuonna 1985 s. 244
Jäsenistö s. 249

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 4, 1985
– Vilho Tervasmäki: Maanpuolustuskysymyksen ratkaisuehdotuksia Suomen itsenäisyyden ensimmäisen neljännesvuosisadan aikana s. 6
– Reino Arimo: Suomen sotilasjohdon osuudesta heimosotiin s. 24
– Paavo Talvio: Suomen puolustusvoimain panssarijunat vuosina 1918-1939 ja niiden edeltäjät vapaussodassa s. 70
– Esko Vuorisjärvi: Petsamon nikkeli – suurvaltojen tavoittelema strateginen metalli s. 115
– Ernst Klink: Saksan sodanjohdon sotilasstrateginen suunnittelu ja operatiiviset johtamisratkaisut Neuvostoliittoa vastaan kesäkuusta 1940 joulukuuhun 1941 s. 136
– Jyri Paulaharju: Mittaustiedustelun saamat tulokset Karjalan kannaksella ennen neuvostojoukkojen suuroffensiivia kesällä 1944 s. 159
– Juha Vahe: Miten toisen maailmansodan kokemuksia Suomessa tulkittiin sodan jälkeen maavoimien puolustustaistelujen osalta s. 186
– Martti Turtola: Katsaus sotahistoriaan liittyviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin 1984 s. 196
– Sotahistoriallinen Seura ry: Toiminnasta vuonna l984 s. 201
Jäsenistö s. 209

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 3, 1984
– Matti Lappalainen: Ajan saatossa tutkimusta tukien ja perinteitä vaalien. Sotahistoriallisen Seuran neljältä vuosikymmeneltä s. 6
– Sampo Ahto: Sotateoriat maailmansotien välisenä aikana s. 96
– Kai von Fieandt: Haminan kadettien arvomaailma 1860-luvulla ja sen heijastuminen Turkin sotaan s. 145
– Sirkka Syrjö: Kleinehin hotellista santarmihallituksen taloon. Yleisesikunnan ja sotaväen esikunnan sijoituspaikoista ja ulkonaisista puitteista vuosina 1918-1925 s. 195
– Paavo Talvio: Vuosien 1919-1939 joukko-osastoliput. Lippuhistoriallinen katsaus s. 214
– Heikki Pohjanpää: Joukko-osastohistorioiden bibliografia s. 253
– Eero Elfvengren – Tapio Koskimies: Jääkäriliike jälkitarkastelussa. Jääkäriliikeseminaari Seinäjoella 17.-18.6.1983 s. 269
– Martti Turtola – Sampo Ahto: Katsaus sotahistoriaan liittyviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin 1982-1983 s. 287
– Matti Lappalainen – Markku Melkko: Sotatieteen laitos esittäytyy III. Sotamuseo uudistusten edessä s. 296
– Sotahistoriallinen Seura ry: Toiminnasta vuosina 1982-1983 s. 305
Jäsenistö 1983 s. 310

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 2, 1982
– Martti Turtola: Lähettamättä jäänyt apu. Suomen auttaminen Ruotsin sotilaallisissa suunnitelmissa 1930-luvulla s. 5
– Sampo Ahto: Läpimurtotaistelu Änkilansalossa kesällä 1941 s. 22
– Jyri Paulaharju: Tykistötiedustelu Hangon rintamalla 1941 s. 73
– Alexander Lindén – Ensio Taipale: Sotaväen lääkintähuolto Ruotsi-Suomessa vuosina 1500-1809 Suomen kannalta tarkasteltuna s. 98
– V. V. Pohlebkin: A V. Suvorov Suomessa vuosina 1791-1792 s. 149
– Paavo Talvio: Viaporin linnoitus ja sen tykistö vuosisadan vaihteesta vallankumoukseen s. 155
– Klaus Castrén: Yhteisöille suodut Vapaudenristit s. 205
– Markku Palokangas: Suomalainen sotilaspistooli L-35 ”Lahti” s. 219
– Martti Turtola – Sampo Ahto: Katsaus sotahistoriaan liittyviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin 1980-1981 s. 254
– Matti Lappalainen – Anssi Vuorenmaa: Sotatieteen laitos esittäytyy II s. 263
– Sotahistoriallinen Seura ry: Toiminnasta vuosina 1980-1981 s. 268
Jäsenluettelo 1982 s. 274

Sotahistoriallinen Aikakauskirja 1, 1980
– Martti Turtola: Presidentti K. J. Ståhlbergin kyyditys ja suomalais-ruotsalainen sotilaallinen yhteistyö 1930 s. 5
– Mauno Jokipii: Saksan ja Suomen laivastoyhteistyö 1941 jatkosodan syttymiseen asti s. 25
– Jyri Paulaharju: Karttahuolto sodassa 1941-1945 s. 101
– Paavo Talvio: Viaporin linnoitus ja sen tykistö Krimin sodasta vuosisadan vaihteeseen s. 128
– Jukka-Pekka Pietiäinen: Sotilaslainvalmistelukomitea 1918-1919 s. 178
– Veli-Matti Syrjö: Muuan sotilasseikkailu Kirimin sodan päiviltä s. 189
– R. W. Palmroth: Sotamuistonäyttelyt 1941-1943 s. 195
– Jaakko Ilvessalo – Sampo Ahto: Katsaus sotahistoriaan liittyviin tutkimuksiin ja kirjoituksiin 1978-1979 s. 211
– Matti Lappalainen – Risto Ropponen – Karin Kerkkonen: Sotatieteen laitos esittäytyy I s. 221
– Sotahistoriallinen Seura ry: Toiminnasta vuosina 1978-1979 s. 230
Jäsenluettelo 1980 s. 234