Palkama (Copy).jpg

GRADUPALKINNOT JAETTU

Uutinen julkaistu: 25.03.2020

SOTAHISTORIAN ALAN GRADUJA PALKITTU

Suomen Sotahistoriallinen Seura on valinnut jokavuotisen valtakunnallisen pro gradu -kilpailunsa voittajaksi ja 3 000 euron stipendin saajaksi filosofian maisteri Erkki Hietaniemen Helsingin yliopistosta. Toisen palkinnon ja 2 000 euron stipendin saa sotatieteiden maisteri Thomas Ruuhonen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kolmannen sijan jakavat filosofian maisteri Akseli Sopanen Itä-Suomen yliopistosta ja valtiotieteiden maisteri Lauri Vuorinen Helsingin yliopistosta, jotka kumpikin saavat 1 000 euron stipendin.

Erkki Hietaniemen tutkielma Pohjanmaan rykmentti Preussin sodassa 1626–1629. Rekryyteistä sotilaiksi ja selviytyminen sotaretkellä (http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201903271536) edustaa sotahistoriallista tutkimustraditiota, mutta hieman poikkeavalla näkökulmalla. Tutkielmassa on selvitetty Ruotsin suurvalta-armeijaan kuuluneen yhden suomalaisen rykmentin vaiheita, jopa yksittäisten sotilaiden tarkkuudella 30-vuotisen sodan alkuvaiheessa. Tutkimuksen mukaan pohjalaisrykmentin vajaasta 3 000 miehestä selvisi sotaretkeltä hengissä vain alle 20 prosenttia. Se oli aikakauden sodankäynnille tyypillistä samoin kuin se, että valtaosa tappioista aiheutui kulkutaudeista, nälästä ja rasituksista, vain pieni osa varsinaisista sotatoimista. Hietaniemen ansiokas tutkimus perustuu alkuperäiseen 1600-luvun lähdemateriaaliin ja osoittaa, että vanhoista, jo monien aiempien tutkijoiden käyttämistä lähteistä voidaan yhä saada irti olennaista uutta tietoa, jopa henkilötasolla.

Thomas Ruuhosen tutkielma Terrorismista sissisotaan – kriittinen siirtyminen kumouksellisen sodan toiseen vaiheeseen (http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082625595) käsittelee ns. kumouksellista sotaa, terrorismia, epäsymmetristä sodankäyntiä ja sissisotaa ja liittyy siten sotataidon historiaan. Siinä pureudutaan Mao Zedongin sotateoreettisiin oppeihin ja ajatuksiin sekä arvioidaan niiden toteuttamismahdollisuuksia tapausesimerkkien valossa 1940-luvulta 1980-luvulle. Tutkimus avaa uusia näkökulmia ja tuo uutta tietoa maolaisesta kumouksellisesta sodankäynnistä ja heijastuu vahvasti myös nykypäivään.

Akseli Sopanen käsittelee tutkielmassaan Itämeren pieni vaanija. Sukellusvene Saukko alkuideoista poistoon saakka 1921–1953 (http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20191146) Suomen sukellusvenelaivaston pienimmän aluksen kiinnostavia vaiheita. Saukko oli alun perin suunniteltu Laatokan olosuhteisiin, mutta päätyi toimimaan Itämerellä Suomen muiden sukellusveneiden tavoin. Perusteellinen tutkimus tuo uutta tietoa myös sukellusveneiden hankintaprosessista kaikkine vaiheineen ja vastoinkäymisineen. Samalla koko Suomen sukellusveneaselajin kehityskaari on esitetty luotettavasti alkuperäislähteisiin tukeutuen.

Lauri Vuorisen tutkielma ''Erikoistekniset laitteet''. P-15-meritorjuntaohjusten hankinta Suomen ja Neuvostoliiton välisen asekaupan kontekstissa (http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201906132800) käsittelee Suomen ensimmäisten meritorjuntaohjusten monivaiheista hankintaa 1960-luvulla. Vankalle lähdepohjalle rakennettu tutkimus tuo uutta tietoa Suomen ja Neuvostoliiton kylmän sodan aikaisen sotilasmateriaalikaupan monimutkaisista hankintaprosesseista ja niihin liittyneestä omalaatuisesta salailukulttuurista. Tekijä kytkee ne taitavasti ajan ulkopoliittiseen kontekstiin.

Kaatuneiden muistosäätiö on tukenut taloudellisesti gradu-kilpailun järjestämistä.

Lisätietoja gradu-kilpailusta: palkintotoimikunnan puheenjohtaja, filosofian tohtori Tapio Koskimies, tapio.koskimies@gmail.com, puh. 050-3385675.

Tietoja seuran toiminnasta on saatavissa seuran sivuilla  www.sshs.fi sekä puheenjohtajalta apulaisprofessori Mikko Karjalaiselta, historia.karjalainen@gmail.com, puh. 040-5635002.

Takaisin