SUOMEN SOTAHISTORIALLISEN SEURAN SÄÄNNÖT
Vahvistettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.1.2004
Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
1 § Yhdistyksen nimi on Suomen Sotahistoriallinen Seura ry, Krigshistoriska Samfundet i Finland rf. Nimestä voidaan käyttää epävirallista lyhennettä SSHS. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue koko Suomi.
Yhdistyksen toiminnan tarkoitus
2
§ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää sotahistoriallista tutkimustyötä
ja asianharrastusta. Yhdistys toimii yhdyselimenä henkilöille ja
oikeuskelpoisille yhteisöille, joita kiinnostaa sotahistoria, ase- ja
varushistoria sekä Suomen sotahistorian tallentaminen ja vaaliminen.
Tätä
työtä yhdistys tekee järjestämällä jäsenilleen kokouksia, seminaareja
ja matkoja, sekä tukemalla sotahistorian alaa koskevaa tieteellistä
tutkimusta. Yhdistys harjoittaa myös alaansa liittyvää
julkaisutoimintaa.
Toiminnassaan tarvittavat varat yhdistys saa
kantamalla jäsenmaksuja, vastaanottamalla lahjoituksia ja testamentteja,
myymällä omia julkaisujaan ja suorittamalla rahankeräyksiä sekä
toimeenpanemalla arpajaisia ja maksullisia juhlatilaisuuksia.
Jäsenet, jäsenmaksut, eroaminen ja erottaminen
3
§ Yhdistyksen varsinaiseksi äänivaltaiseksi henkilöjäseneksi voi
liittyä yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.
Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Rekisteröity seura
tai yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö voi samalla tavalla liittyä
seuran yhteisöjäseneksi.
Yhdistyksen kannattavaksi jäseneksi voidaan
hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö,
joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Yhdistyksen
kutsujäseneksi hallitus voi harkintansa mukaan kutsua sellaisia
henkilöitä, jotka ovat ansioituneesti toimineet yhdistyksen tai sen
tarkoitusperien hyväksi.
Ainaisjäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö, joka suorittaa henkilöjäsenen vuotuisen jäsenmaksun 15-kertaisena.
Yhdistyksellä
voi olla kunniapuheenjohtajia ja kunniajäseniä, joiden valitsemisesta
yhdistyksen hallitus tekee esityksen vuosikokoukselle.
Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen vaali tapahtuu vaadittaessa
suljetuin lipuin, ja hyväksymiseen vaaditaan kahden kolmasosan (2/3)
äänten enemmistö.
4 § Vuosikokous määrää henkilöjäsenten vuosimaksun suuruuden. Sen mukaisesti määräytyvät muut jäsenmaksut seuraavasti:
- kannattavan henkilöjäsenen sama kuin henkilöjäsenen vuosimaksu,
- yhteisöjäsenen sama kuin henkilöjäsenen vuosimaksu,
- kannattava yhteisöjäsen, henkilöjäsenen vuosimaksu kymmenkertaisena ja
- ainaisjäsenmaksu maksuvuoden henkilöjäsenen vuosimaksu viisitoistakertaisena.
Yhdistykseen liittymismaksu on kyseisen jäsenryhmän vuosimaksun suuruinen. Liittymisvuonna ei erikseen peritä vuosimaksua.
Kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet tai kutsujäsenet eivät suorita jäsenmaksua.
5
§ Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä
kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla
erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen vuosimaksunsa maksamatta.
Jos
jäsen on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on
yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä
tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää
täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden
ehtoja, hallitus voi erottaa jäsenen. Tällöin asianomaiselle henkilölle
on varattava mahdollisuus ennen käsittelyä esittää kantansa suullisesti
tai kirjallisesti hallitukselle.
Hallitus, puheenjohtaja ja tilikausi
6
§ Yhdistyksen hallitukseen valitaan vuosikokouksessa vuodeksi
kerrallaan puheenjohtaja ja kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan 12 jäsentä.
Vuosittain on neljä (4) jäsentä erovuorossa. Erovuoron määrää kahtena ensimmäisenä vuotena arpa.
Uudelleenvalinta on sallittu.
7 § Vuosikokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, joka samalla toimii yhdistyksen puheenjohtajana.
Hallitus
valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai
ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat
toimihenkilöt.
8 § Hallitus kokoontuu puheenjohtajan pitäessä sitä tarpeellisena tai jos vähintään neljä (4) hallituksen jäsentä sitä esittää.
Hallitus
on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä
vähintään kuusi (6) hallituksen jäsentä on saapuvilla.
Äänestykset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
9 § Puheenjohtaja johtaa yhdistyksen toimintaa sekä edustaa yhdistyksen hallituksen muiden jäsenten kanssa.
Hallituksen kokouksissa ja yhdistyksen ylimääräisissä kokouksissa puheenjohtaja johtaa keskustelua.
Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan estyneenä ollessa tämän tehtäviä.
10 § Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä.
11
§ Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on jätettävä
päättyneen kauden tilinpäätös tilintarkastajille viimeistään kolme (3)
viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee palauttaa
tilinpäätös ja antaa tilintarkastuskertomus hallitukselle viimeistään
kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.
Takaisin sivun alkuun
12 § Yhdistys kokoontuu vuosikokoukseensa viimeistään maaliskuussa ja ylimääräiseen kokoukseen, milloin yhdistyksen kokous niin päättää tai milloin hallitus pitää sitä tarpeellisena tai jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselle esittää ilmoittaen samalla myös kokouksen aiheen. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
13
§ Kutsu vuosikokoukseen ja ylimääräiseen kokoukseen on ainakin kymmenen
(10) päivää ennen kokousta joko julkaistava yhdessä (1)
suomenkielisessä Helsingissä ilmestyvässä päivälehdessä tai lähetettävä
joko kirjeitse tai sähköpostitse niille jäsenille jotka ovat
ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa.
Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
14 § Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) kokouksen puheenjohtajan vaali,
2) kahden (2) pöytäkirjantarkastajan ja kahden (2) ääntenlaskijan vaali.
3) kokouksen laillisuuden toteaminen,
4) kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen,
5) tilinpäätös, joka sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot, sekä tilintarkastuskertomuksen,
6) hallituksen ja muiden vastuuvelvollisten vastuuvapaus,
7) yhdistyksen puheenjohtajan vaali,
8) hallituksen erovuoroisten jäsenten vaali,
9)
kahden (2) tilintarkastajan, joista toisen tulee olla hyväksytty, ja
kahden (2) varamiehen, joista toisen tulee olla hyväksytty, vaali,
10) toimintasuunnitelma,
11) vuosi- ja liittymismaksu,
12) talousarvio ja
13) muut kokouskutsussa mainitut ja hallituksen tai jäsenten kokoukselle jättämät asiat.
15 § Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tammikuun loppuun mennessä, että asia voidaan sisällyttää vuosikokouskutsuun.
16 §
Yhdistyksen kokouksissa äänestykset ja vaalit ovat avoimia, ellei toisin
vaadita. Valtakirjalla edustaminen ei ole mahdollista.
Henkilöjäsenillä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on
äänioikeus. Yhteisö-, kutsu- ja kannattavilla jäsenillä ei ole ääni-
eikä vaalioikeutta.
Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaalin ollessa kysymyksessä ratkaisee tällaisessa tapauksessa arpa.
17
§ Yhdistys palkitsee ja muistaa toimintaansa ansiokkaasti vaikuttaneita
jäseniään ja toimintaansa merkittävästi tukeneita henkilöitä ja
yhteisöjä ansiomerkein, pöytästandardein ym. vastaavin
huomionosoituksin.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan
hallituksen esityksestä yhdistyksen vuosikokouksessa kutsua henkilö,
joka on aivan erityisellä tavalla edistänyt tai tukenut yhdistyksen
toimintaa tai sen tavoitteita.
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
18 § Yhdistyksen sääntöjen muuttamista koskevat ehdotukset on kirjallisesti jätettävä hallitukselle viimeistään tammikuun loppuun mennessä. Hallituksen on jätettävä ehdotukset vuosikokouksen ratkaistavaksi. Jotta ehdotus tulisi hyväksytyksi, vaaditaan vähintään kolmen neljäsosan (¾) ääntenenemmistö vuosikokouksessa sekä yhdessä vähintään kolmekymmentä (30) päivää vuosikokouksen jälkeen muutosehdotuksen johdosta koollekutsutussa kokouksessa.
19
§ Yhdistyksen purkamista koskevan päätöksen täytyy saada, jotta se
olisi pätevä, vuosikokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) äänten
enemmistö, samoin vähintään kolmekymmentä (30) päivää vuosikokouksen
jälkeen pidettävässä ylimääräisessä kokouksessa.
Siinä tapauksessa,
että sääntöjen määräämässä järjestyksessä on tehty päätös yhdistyksen
purkamisesta, on yhdistyksen kaikki jäljellejääneet varat luovutettava
jollekin yhdistyksen tarkoitusperiä ajavalle oikeuskelpoiselle
yhteisölle tai laitokselle, joka määrätään edellä mainituissa
yhdistyksen purkamisesta päättävissä kokouksissa.
20 § Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia.