Sotahistorian alan gradu-tutkielmia palkittiin

Suomen Sotahistoriallisen Seuran vuotuisessa valtakunnallisessa pro gradu -kilpailussa on annettu ensimmäinen palkinto ja 3 000 euron stipendi filosofian maisteri Elli Kiurulle Itä-Suomen yliopistosta. Toisen palkinnon ja 2 000 euron stipendin saivat filosofian maisteri Aila Imponen Helsingin yliopistosta sekä sotatieteiden maisteri Mikko Mäkeläinen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kilpailu järjestettiin 21. kerran.

Elli Kiurun tutkielma Heinäpellolta desanttijahtiin – Ilmasuojelujoukkojen toiminta Joensuun alueella jatkosodan aikana 1941–1944 käsittelee jatkosodan aikaisten ilmasuojelujoukkojen toimintaa Joensuun seudulla. Ilmasuojelujoukot ovat yleensä jääneet vähälle huomiolle, koska niiden toiminta oli kotialueen ja paikallisyhteisöjen tukemista ja suojaamista, johon ei liittynyt maineikkaita taisteluja ja sankaritekoja. Tutkimuksen kunnianhimoisena tavoitteena oli selvittää, missä määrin ilmasuojelujoukot pystyivät suorittamaan vastuullisen tehtävänsä kotialueen suojaamisessa. Tekijä on oivaltavasti rinnastanut ilmasuojelujoukot eräiden maiden paikallispuolustus- ja kodinturvajoukkoihin. Hän käsittelee monipuolista lähdeaineistoaan systemaattisella otteella ja esittää uskottavia tulkintoja ilmasuojeluyksikköjen toiminnasta ja sen tuloksista. Karttojen ja kaavioiden avulla aihe asemoidaan Joensuun seudun toimintaympäristöön. Tekijä osoittaa selkeästi kykynsä itsenäisiin johtopäätöksiin. Huolellisesti laadittu tutkimus luo lähdeaineiston pohjalta eheän kuvan ilmasuojelujoukkojen toiminnasta tutkitulla alueella sekä tuottaa merkittävää uutta tutkimustietoa.

Aila Imposen tutkielma Sotilaan muistokirja sodassa. Laulut, piirrokset, huumori ja runot sotakokemuksen kuvaajina  edustaa sodan kokemushistoriaa ja lukeutuu uuden sotahistorian genreen. Tutkitut laajat laulu- ja muistovihot ovat säilyneet sotilaalta, joka kaatui sodan loppuvaiheessa. Työssä on ansiokasta metodologista pohdintaa lähdeaineistosta ja siihen liittyvistä tutkimuseettisistä näkökulmista. Muistovihoista poimitut tekstisitaatit elävöittävät käsittelyä. Tutkielmassa on osuvia havaintoja huumorin merkityksestä yksilön selviytymiskeinona sodan karuissa olosuhteissa, ja detaljitason tarkastelu asetetaan onnistuneesti osaksi laajempaa muistokirjaperinnettä. Tutkimusteema on myös kytketty ansiokkaasti aikaisempaan tutkimustietoon. Tulkintoja on suhteutettu aikaisemmassa tutkimuksessa esitettyihin tietoihin. Sujuvasti kirjoitettu tutkielma tuottaa uutta tietoa tutkimuskohteesta.

Mikko Mäkeläisen tutkielma Yleisesikunnan kaasusuojelutoimiston varautuminen kaasusodankäynnin uhkaan vuosina 1931–1938 käsittelee kaasusodankäynnin uhkaan varautumista 1930-luvulla. Aihetta on monissa tutkimuksissa sivuttu, mutta ei aiemmin akateemisessa sotahistorian tutkimuksessa näin systemaattisesti tutkittu. Selkeille tutkimuskysymyksille ja rajauksille rakentuvan tutkimuksen rakenne on looginen ja temaattinen. Päälähteenä on laaja alkuperäisaineisto, joka myös esitellään lähdekriittisesti. Tekijällä on systemaattinen ja analyyttinen tutkimusote, ja tutkimus on toteutettu hallitusti. Tutkielmassa esitetyt tulkinnat, selitykset ja johtopäätökset ovat uskottavia ja perustuvat lähteisiin. Tutkimuksesta on muodostunut tasapainoinen kokonaisuus, joka on myös hyvin kirjoitettu. Tutkimus tuottaa tärkeää tietoa kemiallisten aseiden uhasta ja siihen varautumisesta.

Kaatuneiden muistosäätiö on tukenut taloudellisesti gradu-kilpailun järjestämistä.
Lisätietoja gradu-kilpailusta: seuran tutkimustoimikunnan puheenjohtaja, filosofian tohtori Tapio Koskimies, tapio.koskimies@gmail.com, puh. 050-3385675.