Sotamuseon vuosikirjat

Sotahistoriallisen Aikakauskirjan edeltäjänä voidaan pitää Sotamuseon julkaisemaa vuosikirjaa. Vuosikirjaa julkaistiin vuosina 1948-1955 sekä 1971-1978.

Sotamuseon vuosikirjat digitoitiin keväällä 2026. Sotamuseon vuosikirjat sekä kokonaisina että erillisinä artikkeleina (jäsenluettelot vuosilta 1976 ja 1978 jätetty pois):

Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo. Vuosikirja X, 1978

• Harvila, Lauri. 1978. ”Suomen kenttätykistöjoukkojen tykkikalusto sodissa 1939-1945”. Vuosikirja, 44–98.
• Jokipii, Mauno. 1978. ”Suomen kaarti Bulgarian vapaussodassa”. Vuosikirja, 183–208.
• Manninen, Ohto. 1978. ”Syväri vai Kannas: Suomen hyökkäyssuunnan ratkaisu kesäkuussa 1941”. Vuosikirja, 5–43.
• Paulaharju, Jyri. 1978. ”Asehistoria ja filatelia”. Vuosikirja, 169–182.
• Selén, Kari. 1978. ”Syyskuun kriisi 1938”. Vuosikirja, 139–168.
• Sotahistoriallinen seura ry. Kertomus toimintavuosilta 1976-1977. Vuosikirja, 221-223.
• Sotahistoriallinen seura ry. Jäsenistö 1978. Vuosikirja, 224-227.
• Sotamuseo. 1978. ”Toimintakertomus vuosilta 1976-1977”. Vuosikirja, 209-220.
• Talvio, Paavo. 1978. ”Viaporin linnoitus ja sen tykistö vuosina 1808-1855”. Vuosikirja, 99–138.

Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo. Vuosikirja IX, 1976

• Gripenberg, Ole. 1976. ”Nationalitetsflaggor förda av finska fartyg under autonomtiden”. Vuosikirja, 65–72.
• Lauerma, Matti. 1976. ”Talvisodan taustaa ja tuloksia”. Vuosikirja, 50–64.
• Manninen, Ohto. 1976. ”Mannerheimin ero toukokuussa 1918”. Vuosikirja, 5–49.
• Melkko, Markku. 1976. ”Sukellusvene Vesikko”. Vuosikirja, 105–121.
• Mikola, K. J. 1976. ”Näkökohtia joukko-osastolippujemme heraldisista perinteistä ja suunnittelusta”. Vuosikirja, 89–104.
• Ropponen, Risto. 1976. ”Viisi vuosikymmentä sotahistorian tutkimusta”. Vuosikirja, 122–126.
• Sotahistoriallinen seura. Jäsenluettelo. Vuosikirja, 138-142.
• Sotamuseo. Kertomus toimintavuodelta 1975. Vuosikirja, 132-137.
• Talvio, Paavo. 1976. ”Suomen sotaväen joukko-osastoliput vv. 1819-1905”. Vuosikirja, 73–88.
• Tervasmäki, Vilho. 1976. ”Sotahistoriaa Washingtonissa ja retkeilyä Amerikan taistelupaikoilla”. Vuosikirja, 127–131.

Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo. Vuosikirja VIII, 1974

• Gripenberg, Ole. 1974. ”Uniformerna vid den ’Kongl. Zelowska Cosaque-Corpsen’”. Vuosikirja, 103–110.
• Lauerma, Matti. 1974. ”Jalkaväen tulivoima piilukkokaudella”. Vuosikirja, 111–137.
• Löfgren, Kaj-Erik. 1974. ”Helsingin maa- ja merilinnoitus”. Vuosikirja, 67–102.
• Mikola, K. 1974. ”Suomalaisten joukkojen käyttösuunnitelmat v. 1941”. Vuosikirja, 5–23.
• Talvio, Paavo. 1974. ”Kunniamiekoista ja kultaisista aseista”. Vuosikirja, 24–51.
• Tervasmäki, Vilho. 1974. ”Alueellisen liikekannallepanojärjestelmän syntyvaiheet 1920- ja 1930-luvuilla”. Vuosikirja, 52–66.

Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo. Vuosikirja VII, 1971

• Gripenberg, Ole. 1971a. ”Finska kadettkarens uniformer”. Vuosikirja, 89–106.
• Heinonen, Jorma. 1971. ”Muinaislinnoista, niiden puolustuksesta ja vainoaikojen hälytystavoista”. Vuosikirja, 21–60.
• Mikola, K. J. 1971. ”Lukijalle”. Vuosikirja, 5–6.
• Rekola, Kauko. 1971. ”Suvorov Suomen linnoittajana”. Vuosikirja, 72–88.
• Talvio, Paavo. 1971. ”Piirteitä Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunasta ja sen normaalimuodon synnystä”. Vuosikirja, 7–20.
• Virtanen, Matti. 1971. ”Nallilukkokivääri Venäjän armeijassa”. Vuosikirja, 107–131.
• Wirilander, Kaarlo. 1971. ”Miekan sosiaalihistoriaa”. Vuosikirja, 61–71.

Sotamuseo VI, 1955

• Arimo, R. 1955. ”Korsutekniikka viime sotien aikana”. Sotamuseo, 5–22.
• Lohman, Aimo R. 1955. ”Suomalaisten rykmenttien karoliiniunivormuista ennen vuotta 1756”. Sotamuseo, 24–44.
• Rekola, Kauko. 1955a. ”Höyry ampuma-aseen käyttövoimana”. Sotamuseo, 139–42.
• Rekola, Kauko. 1955b. ”Suustalatauksesta sytytysneulaan”. Sotamuseo, 46–65.
• Räisänen, A. E. 1955. ”Katsaus venäläisen kenttätykistökaluston kehitykseen Suomen sotaan 1808-09 mennessä”. Sotamuseo, 66–93.
• Seitz, Heribert. 1955. ”Befälsvapen vid finska förband under 1700-talet”. Sotamuseo, 94–117.
• Talvio, Paavo. 1955. ”Suomalaisen meriväen univormut ja aseistus Venäjän vallan aikana”. Sotamuseo, 87–89.

Sotamuseo V, 1953

• Airola, O. 1953. ”Kyminlinna”. Sotamuseo, 77–97.
• Jahnukainen, S. 1953. ”Sotamuseon merkitys sotahistoriallisessa tutkimustyössä”. Sotamuseo, 5-8.
• Lauerma, Matti. 1953. ”Miekka pisto- ja lyömäaseena”. Sotamuseo, 9-28.
• Mothander, Carl. 1953. ”Dragoner eller husarer? En liten utredning beträffande Kungl. Karelska Lättä Dragonregementet”. Sotamuseo, 29–38.
• Rekola, Kauko. 1953. ”Piilukosta nallilukkoon”. Sotamuseo, 39–57.
• Talvio, Paavo. 1953. ”Venäjän sukellusvenease 1800-luvun ensi puoliskolla”. Sotamuseo, 58–76.

Sotamuseo IV, 1951

• Hallakorpi, E. A. 1951. ”Katsaus 1700-luvun tykistön ampumatarvikkeisiin”. Sotamuseo, 5–36.
• Jahnukainen, S. 1951. ”Magasinsystemets inverkan på Klingspors krigföring i Finska kriget”. Sotamuseo, 124–136.
• Lauerma, Matti. 1951. ”1700-luvun kenttätykistön tulitehosta”. Sotamuseo, 38–58.
• Linkomies, B. 1951. ”H. H. Hackstedt: suomalainen osanottaja suurvallan kiväärikonstruktiokilpailussa”. Sotamuseo, 118–122.
• Rekola, Kauko. 1951. ”Vuosien 1812-30 värvätyn suomalaisen sotaväen univormut”. Sotamuseo, 59–81.
• Snellman, Eero. 1951. ”Gallen-Kallelan apulaisena päämajassa vuonna 1918”. Sotamuseo, 109–117.
• Talvio, Paavo. 1951. ”Suomen sotaväen alipäällystön ja miehistön urhoollisuuden ja palvelusinnon kunniamerkit”. Sotamuseo, 83–106.

Sotamuseo III, 1950

• Hallakorpi, E. A. 1950. ”Tykkien naulalukunimitykset ja tykistön mittaviivoitin”. Sotamuseo, 48–69.
• Leppäaho, Jorma. 1950. ”Hiukan heittokeihäästä ja peitsitaktiikan synnystä”. Sotamuseo, 80–105.
• Möller, Sylvi. 1950. ”Sotilasmajoitus Helsingissä Kustaa III:n sodan aikana”. Sotamuseo, 106–120.
• Rekola, Kauko. 1950a. ”Olavinlinna Turun rauhan jälkeisenä aikana”. Sotamuseo, 122–130.
• Rekola, Kauko. 1950b. ”Relation om de i St. Michel inrättade tyg- och förråds-husen för Kongl. Savolaxske Brigaden – år 1789”. Sotamuseo, 71–79.
• Rekola, Kauko. 1950c. ”Suomalainen sotilaspäähine Venäjän-vallan aikana”. Sotamuseo, 28–46.
• Talvio, Paavo. 1950. ”Miekkaritarikunnasta Mannerheimin ristiin”. Sotamuseo, 5–25.

Sotamuseo II, 1949

• Franck, Leo. 1949. ”Reflexion vid läsandet av ett 200-årigt Kavallerireglemente”. Sotamuseo, 87–97.
• Leppäaho, Jorma. 1949. ”Eräs Ümär Dzhavush-mestarin tekemä Jatagan-säilä”. Sotamuseo, 33–46.
• Linkomies, B. 1949. ”3’’’:n kiväärin syntyvaiheita”. Sotamuseo, 5-21.
• Paulaharju, Ahti. 1949. ”Vanhoja sotamuistoja Hailuodosta”. Sotamuseo, 63–77.
• Rekola, Kauko. 1949a. ”Punkaharjun vanhat sotavarustukset”. Sotamuseo, 78–86.
• Rekola, Kauko. 1949b. ”Rataslukkoinen tussari”. Sotamuseo, 22–32.
• Wirilander, Kaarlo. 1949. ”Puustellinväkien asumaoloja 1700-luvun sotilasvirkataloissa”. Sotamuseo, 47–62.

Sotamuseo I, 1948

• Grönroos, S. 1948. ”Postista entisten sotiemme aikana”. Sotamuseo, 80–93.
• Linkomies, B. 1948. ”Katsaus suustaladattavan rihlakiväärin kehittymiseen jalkaväen yleiskivääriksi”. Sotamuseo, 48–63.
• Nordman, C.A. ”Esipuhe”. Sotamuseo, 7-8.
• Rekola, Kauko. 1948a. ”Akseli Gallen-Kallela sotilaspukujen suunnittelijana”. Sotamuseo, 64–79.
• Rekola, Kauko. 1948b. ”Sotamuseo”. Sotamuseo, 9-21.
• Rekola, Kauko. 1948c. ”Vanhinta suomalaista tuliaseistusta ja asetuotantoa”. Sotamuseo, 94–114.
• Sihvo, Aarne. ”Puolustusvoimain komentajan tervehdys”. Sotamuseo, 5.
• Talvio, Paavo. 1948. ”Armeijan ja Suojeluskuntain lipustosta”. Sotamuseo, 22–47.