Seuran elokuisen jäsenkyselyn antia

Suomen Sotahistoriallinen Seura toteutti viimeisimmän jäsenkyselynsä elokuussa 2025. Kysely oli avoinna kaikille jäsenille kolmen viikon ajan. Kysely oli jaettu kolmeen teemaan, joiden mukaisesti myös tämä koonnos on jaoteltu. Kyselyssä kartoitettiin jäsenistön mielipiteitä seuran tiedottamisesta, sähköisistä palveluista ja Sotahistoriallisesta Aikakauskirjasta, esitelmistä ja seminaareista sekä matkoista ja retkistä. Vastaajia oli kaikkiaan 262 henkilöä.

1. Tiedotus, sähköiset palvelut ja Sotahistoriallinen Aikakauskirja
Vastausten perusteella jäsenistö kokee Seuran tiedotustoiminnan onnistuneeksi. Noin 80 % vastaajista saa mielestään tarpeeksi tietoa toiminnasta. Esimerkiksi kotisivut palvelevat pääosaa vähintään kohtalaisesti. Eniten seurataan uutisia ja ajankohtaisasioita, joiden lisäksi sotahistorialliset kohteet ja esitelmäarkisto ovat suosittuja. Edellä mainitut muodostavat yli 50 % vastausjakaumasta. Sen sijaan toimintasuunnitelmat ja -kertomukset sekä kuva-arkisto jäävät selvästi vähiten hyödynnetyiksi.

Seuran Facebook-tiliä seuraa aktiivisesti vain noin 11 % vastaajista, mutta satunnaisesti siellä vierailee kuitenkin yli kolmannes kyselyyn vastanneista. YouTube-kanavan tarjontaa katsoo vähintään satunnaisesti liki puolet. Verkkolehden tunnettuus vaikuttaa olevan melko rajallinen. Yli kolmannes ilmoitti, ettei seuraa lehteä lainkaan. Satunnaisesti tai aktiivisesti seuraavia on noin 60 % vastaajista. Osa ei tiennyt sen olemassaolosta lainkaan ja julkaisusta toivottiinkin enemmän tiedottamista. Pieni osa vastaajista piti julkaisua täysin turhana tai huonolaatuisena.

Tiedotuskanavien osalta vastauksissa painotettiin niiden vakiinnuttamista. Selkeästi keskeisimpinä ja tärkeimpinä tiedotuskanavina pidettiin sähköistä uutiskirjettä ja jäsentiedotetta. Sähköpostitiedottamisen toivottiin tarpeen mukaan olevan myös nykyistä aktiivisempaa. Sosiaalisen median kanavat eivät sen sijaan vaikuta tavoittavan jäsenistöä kovin tehokkaasti.

Sotahistoriallisen Aikakauskirjan sisältö on pääasiassa hyvällä tai erinomaisella tasolla (yli 80 % vastanneista). Vain pieni vähemmistö pitää tasoa heikkona tai ei lue kirjaa lainkaan. Perinteinen painettu versio on edelleen ylivoimaisesti suositumpi kuin sähköinen, joka sekin vaikuttaa kuitenkin kiinnostavan. Keskeisimpänä kehitysehdotuksena voidaan mainita artikkelien aihepiirien laajentaminen niin teemallisesti kuin ajallisesti. Aikakauskirja on selvästi arvostettu, mutta osa toivoisi sen olevan hiukan vähemmän tieteellinen ja visuaalisesti houkuttelevampi.

2. Esitelmät ja seminaarit
Suosituimmaksi esitelmämuodoksi ovat nousseet videoesitelmät ja videoidut seminaarit, jotka saivat kolmanneksen annetuista äänistä. Myös perinteiset arki-iltojen esitelmät pitävä pintansa: noin neljännes vastaajista haluaisi niiden jatkuvan edelleen. Kannatusta saavat myös lauantaipäivien ja arki-iltojen miniseminaarit, mutta laajemmat seminaarit arkisin jäävät selvästi vähimmälle suosiolle.

Vaikka videoesitelmien suosio onkin suuri, esitelmätilaisuuksiin paikan päällä osallistuminen koetaan edelleen parhaana osallistumismuotona. Lähes yhtä moni kuitenkin toivoo striimausta, mikä kertoo mahdollisesti jonkinlaisen hybridimallin tarpeesta.

Esitelmien ja seminaarien aihepiireistä sotien ja operaatioiden historia, Suomen sodat 1939–1945 ja henkilöhistoriaan keskittyvät esitykset muodostavat selkeän kärjen. Myös yleinen sotataidon historia sekä puolustushaara- ja aselajihistoria saavat kannatusta. Aikakausista kärkeen nousevat toinen maailmansota Suomessa ja yleisesti. Myös sisäl-lissota 1918 ja kylmän sodan aika Suomessa herättävät kiinnostusta. Muut ajanjaksot jäävät kukin alle 10 % kannatukselle.

Maakuntaseminaarin järjestämispaikan osalta Tampere on liki neljänneksen valinta. Seuraavana on Turku 10 % kannatuksella. Lisäksi vastauksissa ehdotettiin tasaisesti useita keskisuuria kaupunkeja kuten Hämeenlinna, Lahti, Mikkeli, Jyväskylä, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Seinäjoki ja Vaasa. Hajaääniä annettiin noin 20 paikkakunnalle. Kuriositeettina yksi vastaaja toivoi pitopaikaksi Petroskoita (Äänislinnaa).

3. Matkat ja retket
Yli puolet vastaajista ei ole osallistunut Seuran järjestämille matkoille. Vastaavasti kuitenkin neljännes on ollut mukana kolme kertaa tai useammin. Toivotuimmat matkat ovat joko päivämatkoja tai 3–5 vuorokauden mittaisia. Yhden yön matkat ovat nekin saaneet runsaasti kannatusta, mutta yli 5 vuorokauden kestoa ei selvästikään suosita.

Hintataso Seuran järjestämillä matkoilla on vastaajien mielestä pääosin kohtuullinen tai jopa edullinen. Vain noin 15 % pitää matkojen hintoja liian korkeina. Osallistumispäätökseen vaikuttavat konkreettisimmin matkan kohde ja ohjelma sekä ajankohta. Muut kriteerit ovat selvästi kärkikolmikkoa vähäpätöisempiä. Matkoista tiedottaminen koetaan riittäväksi, sillä alle 10 % toivoi saavansa tiedon matkoista jo edellisen vuoden puolella.

Matkakohteina Suomi, muut Pohjoismaat, Baltia ja Eurooppa ovat selvästi halutuimmat ja ovat saaneet tasaisesti mainintoja. Euroopan ulkopuolelle suuntautuvia matkoja toivoi vain noin 5 % vastaajista. Teemoina eniten kiinnostavat Suomen sodat 1939–1945, toinen maailmansota yleisesti ja vuoden 1918 sisällissota. Jakaumasta voi päätellä, että kotimaan kohteet ovat kiinnostavimpia, mutta myös etenkin Keski-Eurooppa on suosittu.

Päiväretkien osalta ehdotettujen kohteiden kirjo oli laaja. Ensisijaiseksi vaihtoehdoksi nousevat kuitenkin rannikkolinnakkeet ja saaristokohteet yleisesti. Lisäksi haluttuja ovat sisällissota Tampereella -teemainen retki, Päämaja-retki Mikkeliin, Salpalinja ja muut itärajan kohteet sekä Hankoniemi 1940–1941. Kaiken kaikkiaan ehdotettuja kohteita ja teemoja kertyi yli 30.

Koosteen jäsenkyselyn tuloksista on laatinut seuramme hallituksen jäsen, majuri Raimo Ruokonen.