Vuosikirjat

Sotahistoriallisen Aikakauskirjan edeltäjänä voidaan pitää Sotamuseon julkaisemaa vuosikirjaa. Vuosikirjaa julkaistiin vuosina 1948-1955 sekä 1971-1978. Vuosikirjoja ei ole toistaiseksi digitoitu.

Sotamuseon vuosikirjojen sisällysluettelot:

Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo. Vuosikirja X, 1978

  • Harvila, Lauri. 1978. ”Suomen kenttätykistöjoukkojen tykkikalusto sodissa 1939-1945”. Vuosikirja, 44–98.
  • Jokipii, Mauno. 1978. ”Suomen kaarti Bulgarian vapaussodassa”. Vuosikirja, 183–208.
  • Manninen, Ohto. 1978. ”Syväri vai Kannas: Suomen hyökkäyssuunnan ratkaisu kesäkuussa 1941”. Vuosikirja, 5–43.
  • Paulaharju, Jyri. 1978. ”Asehistoria ja filatelia”. Vuosikirja, 169–182.
  • Selén, Kari. 1978. ”Syyskuun kriisi 1938”. Vuosikirja, 139–168.
  • Sotahistoriallinen seura ry. Kertomus toimintavuosilta 1976-1977. Vuosikirja, 221-223.
  • Sotahistoriallinen seura ry. Jäsenistö 1978. Vuosikirja, 224-227.
  • Sotamuseo. 1987. ”Toimintakertomus vuosilta 1976-1977”. Vuosikirja, 209-220.
  • Talvio, Paavo. 1978. ”Viaporin linnoitus ja sen tykistö vuosina 1808-1855”. Vuosikirja, 99–138.

Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo. Vuosikirja IX, 1976

  • Gripenberg, Ole. 1976. ”Nationalitetsflaggor förda av finska fartyg under autonomtiden”. Vuosikirja, 65–72.
  • Lauerma, Matti. 1976. ”Talvisodan taustaa ja tuloksia”. Vuosikirja, 50–64.
  • Manninen, Ohto. 1976. ”Mannerheimin ero toukokuussa 1918”. Vuosikirja, 5–49.
  • Melkko, Markku. 1976. ”Sukellusvene Vesikko”. Vuosikirja, 105–121.
  • Mikola, K. J. 1976. ”Näkökohtia joukko-osastolippujemme heraldisista perinteistä ja suunnittelusta”. Vuosikirja, 89–104.
  • Ropponen, Risto. 1976. ”Viisi vuosikymmentä sotahistorian tutkimusta”. Vuosikirja, 122–126.
  • Sotahistoriallinen seura. Jäsenluettelo. Vuosikirja, 138-142.
  • Sotamuseo. Kertomus toimintavuodelta 1975. Vuosikirja, 132-137.
  • Talvio, Paavo. 1976. ”Suomen sotaväen joukko-osastoliput vv. 1819-1905”. Vuosikirja, 73–88.
  • Tervasmäki, Vilho. 1976. ”Sotahistoriaa Washingtonissa ja retkeilyä Amerikan taistelupaikoilla”. Vuosikirja, 127–131.

Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo. Vuosikirja VIII, 1974

  • Gripenberg, Ole. 1974. ”Uniformerna vid den ’Kongl. Zelowska Cosaque-Corpsen’”. Vuosikirja, 103–110.
  • Lauerma, Matti. 1974. ”Jalkaväen tulivoima piilukkokaudella”. Vuosikirja, 111–137.
  • Löfgren, Kaj-Erik. 1974. ”Helsingin maa- ja merilinnoitus”. Vuosikirja, 67–102.
  • Mikola, K. 1974. ”Suomalaisten joukkojen käyttösuunnitelmat v. 1941”. Vuosikirja, 5–23.
  • Talvio, Paavo. 1974. ”Kunniamiekoista ja kultaisista aseista”. Vuosikirja, 24–51.
  • Tervasmäki, Vilho. 1974. ”Alueellisen liikekannallepanojärjestelmän syntyvaiheet 1920- ja 1930-luvuilla”. Vuosikirja, 52–66.

Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo. Vuosikirja VII, 1971

  • Gripenberg, Ole. 1971a. ”Finska kadettkarens uniformer”. Vuosikirja, 89–106.
  • Heinonen, Jorma. 1971. ”Muinaislinnoista, niiden puolustuksesta ja vainoaikojen hälytystavoista”. Vuosikirja, 21–60.
  • Mikola, K. J. 1971. ”Lukijalle”. Vuosikirja, 5–6.
  • Rekola, Kauko. 1971. ”Suvorov Suomen linnoittajana”. Vuosikirja, 72–88.
  • Talvio, Paavo. 1971. ”Piirteitä Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunasta ja sen normaalimuodon synnystä”. Vuosikirja, 7–20.
  • Virtanen, Matti. 1971. ”Nallilukkokivääri Venäjän armeijassa”. Vuosikirja, 107–131.
  • Wirilander, Kaarlo. 1971. ”Miekan sosiaalihistoriaa”. Vuosikirja, 61–71.

Sotamuseo VI, 1955

  • Arimo, R. 1955. ”Korsutekniikka viime sotien aikana”. Sotamuseo, 5–22.
  • Lohman, Aimo R. 1955. ”Suomalaisten rykmenttien karoliiniunivormuista ennen vuotta 1756”. Sotamuseo, 24–44.
  • Rekola, Kauko. 1955a. ”Höyry ampuma-aseen käyttövoimana”. Sotamuseo, 139–42.
  • Rekola, Kauko. 1955b. ”Suustalatauksesta sytytysneulaan”. Sotamuseo, 46–65.
  • Räisänen, A. E. 1955. ”Katsaus venäläisen kenttätykistökaluston kehitykseen Suomen sotaan 1808-09 mennessä”. Sotamuseo, 66–93.
  • Seitz, Heribert. 1955. ”Befälsvapen vid finska förband under 1700-talet”. Sotamuseo, 94–117.
  • Talvio, Paavo. 1955. ”Suomalaisen meriväen univormut ja aseistus Venäjän vallan aikana”. Sotamuseo, 87–89.

Sotamuseo V, 1953

  • Airola, O. 1953. ”Kyminlinna”. Sotamuseo, 77–97.
  • Jahnukainen, S. 1953. ”Sotamuseon merkitys sotahistoriallisessa tutkimustyössä”. Sotamuseo, 5-8.
  • Lauerma, Matti. 1953. ”Miekka pisto- ja lyömäaseena”. Sotamuseo, 9-28.
  • Mothander, Carl. 1953. ”Dragoner eller husarer? En liten utredning beträffande Kungl. Karelska Lättä Dragonregementet”. Sotamuseo, 29–38.
  • Rekola, Kauko. 1953. ”Piilukosta nallilukkoon”. Sotamuseo, 39–57.
  • Talvio, Paavo. 1953. ”Venäjän sukellusvenease 1800-luvun ensi puoliskolla”. Sotamuseo, 58–76.

Sotamuseo IV, 1951

  • Hallakorpi, E. A. 1951. ”Katsaus 1700-luvun tykistön ampumatarvikkeisiin”. Sotamuseo, 5–36.
  • Jahnukainen, S. 1951. ”Magasinsystemets inverkan på Klingspors krigföring i Finska kriget”. Sotamuseo, 124–136.
  • Lauerma, Matti. 1951. ”1700-luvun kenttätykistön tulitehosta”. Sotamuseo, 38–58.
  • Linkomies, B. 1951. ”H. H. Hackstedt: suomalainen osanottaja suurvallan kiväärikonstruktiokilpailussa”. Sotamuseo, 118–122.
  • Rekola, Kauko. 1951. ”Vuosien 1812-30 värvätyn suomalaisen sotaväen univormut”. Sotamuseo, 59–81.
  • Snellman, Eero. 1951. ”Gallen-Kallelan apulaisena päämajassa vuonna 1918”. Sotamuseo, 109–117.
  • Talvio, Paavo. 1951. ”Suomen sotaväen alipäällystön ja miehistön urhoollisuuden ja palvelusinnon kunniamerkit”. Sotamuseo, 83–106.

Sotamuseo III, 1950

  • Hallakorpi, E. A. 1950. ”Tykkien naulalukunimitykset ja tykistön mittaviivoitin”. Sotamuseo, 48–69.
  • Leppäaho, Jorma. 1950. ”Hiukan heittokeihäästä ja peitsitaktiikan synnystä”. Sotamuseo, 80–105.
  • Möller, Sylvi. 1950. ”Sotilasmajoitus Helsingissä Kustaa III:n sodan aikana”. Sotamuseo, 106–120.
  • Rekola, Kauko. 1950a. ”Olavinlinna Turun rauhan jälkeisenä aikana”. Sotamuseo, 122–130.
  • Rekola, Kauko. 1950b. ”Relation om de i St. Michel inrättade tyg- och förråds-husen för Kongl. Savolaxske Brigaden – år 1789”. Sotamuseo, 71–79.
  • Rekola, Kauko. 1950c. ”Suomalainen sotilaspäähine Venäjän-vallan aikana”. Sotamuseo, 28–46.
  • Talvio, Paavo. 1950. ”Miekkaritarikunnasta Mannerheimin ristiin”. Sotamuseo, 5–25.

Sotamuseo II, 1949

  • Franck, Leo. 1949. ”Reflexion vid läsandet av ett 200-årigt Kavallerireglemente”. Sotamuseo, 87–97.
  • Leppäaho, Jorma. 1949. ”Eräs Ümär Dzhavush-mestarin tekemä Jatagan-säilä”. Sotamuseo, 33–46.
  • Linkomies, B. 1949. ”3’’’:n kiväärin syntyvaiheita”. Sotamuseo, 5-21.
  • Paulaharju, Ahti. 1949. ”Vanhoja sotamuistoja Hailuodosta”. Sotamuseo, 63–77.
  • Rekola, Kauko. 1949a. ”Punkaharjun vanhat sotavarustukset”. Sotamuseo, 78–86.
  • Rekola, Kauko. 1949b. ”Rataslukkoinen tussari”. Sotamuseo, 22–32.
  • Wirilander, Kaarlo. 1949. ”Puustellinväkien asumaoloja 1700-luvun sotilasvirkataloissa”. Sotamuseo, 47–62.

Sotamuseo I, 1948

  • Grönroos, S. 1948. ”Postista entisten sotiemme aikana”. Sotamuseo, 80–93.
  • Linkomies, B. 1948. ”Katsaus suustaladattavan rihlakiväärin kehittymiseen jalkaväen yleiskivääriksi”. Sotamuseo, 48–63.
  • Nordman, C.A. ”Esipuhe”. Sotamuseo, 7-8.
  • Rekola, Kauko. 1948a. ”Akseli Gallen-Kallela sotilaspukujen suunnittelijana”. Sotamuseo, 64–79.
  • Rekola, Kauko. 1948b. ”Sotamuseo”. Sotamuseo, 9-21.
  • Rekola, Kauko. 1948c. ”Vanhinta suomalaista tuliaseistusta ja asetuotantoa”. Sotamuseo, 94–114.
  • Sihvo, Aarne. ”Puolustusvoimain komentajan tervehdys”. Sotamuseo, 5.
  • Talvio, Paavo. 1948. ”Armeijan ja Suojeluskuntain lipustosta”. Sotamuseo, 22–47.

 

Tietosuoja

Sivustollamme käytetään evästeitä. Keräämme evästeiden avulla sivuston Google Analytics kävijätilastoja. Eväste on käyttäjän tietokoneelle lähetettävä ja siellä säilytettävä pieni tekstitiedosto. Evästeet eivät vahingoita käyttäjien tietokoneita tai tiedostoja. Käyttäjä voi tyhjentää evästeet käyttämänsä laitteen selaimen asetuksista. Evästeet voivat olla tarpeellisia joidenkin palveluiden asianmukaiselle toimimiselle. Useimmat selaimet mahdollistavat eväste-toiminnon kytkemisen pois käytöstä.